Teoriakurssi 2023 - suoritusarvot ja lennonsuunnittelu

Sähköpostiosoitteesi:

Nimesi:

1. Valmistajan asettamat massakeskipisterajat:

Sisältävät ainoastaan takarajan.

Ovat ohjeellisia.

Sisältävät ainoastaan eturajan.

Ovat pakollisia.

2. Jos olet tehnyt lentosuunnitelman, etkä anna sovittua laskuilmoitusta 30 min kuluessa lentosuunnitelmassa mainitusta, syntyy:

Epävarmuustilanne.

Hätätilanne.

Hälytystilanne.

Epämukavuustilanne

3. Mitä on tiheyskorkeus?

Korkeusmittarin osoittama korkeus, kun sen paineasteikkoon on asetettu 1013.2 hPa.

Korkeus standardivertailupinnasta.

Painekorkeus korjattuna standardista poikkeavalla lämpötilalla.

Korkeus luettuna suoraan korkeusmittarista.

4. Suurin sallittu nopeus (VNE) merkitään punaisella viivalla nopeusmittarissa ja sillä tarkoitetaan nopeutta:

Jolla lentäminen on sallittua ainoastaan tyynissä olosuhteissa.

Jonka ylittäminen on kielletty.

Jolla syntyy rakenteellisia vaurioita.

Jolla pitkäaikainen lentäminen on vaarallista.

5. Pisin liitomatka saavutetaan:

Lentämällä negatiivisella kohtauskulmalla.

Lentämällä jyrkällä liukukulmalla.

Lentämällä suhteellisen pienellä kohtauskulmalla.

Lentämällä suhteellisen isolla kohtauskulmalla.

6. Helpoin tapa määrittää lentopaikan korkeus on asettaa korkeusmittariin:

Lentopaikan korkeus ja katsoa lukema Kollsmanin ikkunasta.

Asettaa QNH ja katsoa mittarista korkeus.

Lentopaikan korkeus (elevation) ja katsoa mittarista korkeus (altitude).

Nolla ja katsoa lukema Kollsmanin ikkunasta.

7. Mikä on painekorkeus?

Korkeusmittarin osoittama korkeus korjattuna paikka- ja asennusvirheiltä.

Korkeusmittarin osoittama korkeus, kun sen paineasteikkoon on asetettu 1013.2 hPa.

Korkeusmittarin osoittama korkeus, kun sen paineasteikkoon on asetettu QFE.

Korkeusmittarin osoittama korkeus korjattuna epästandardinmukaiselta lämpötilalta ja paineelta.

8. Jos lähestymis- ja laskeutumisnopeudet ovat ilma-aluksen käsikirjan suosittelemia nopeuksia suuremmat:

Suorituskyky laskeutumisessa paranee.

Laskeutumismatka pitenee.

Laskeutumismatka lyhenee.

Sillä ei ole vaikutusta laskeutumismatkaan.

9. Ilma-aluksen massaa (ja näin ollen painovoimaa) lisättäessä:

Kohoamisnopeus pienenee ja nousukulma kasvaa.

Kohoamisnopeus kasvaa ja nousukulma pienenee.

Kohoamisnopeus ja nousukulma kasvavat.

Kohoamisnopeus ja nousukulma pienenevät.

10. Minkä värinen on ilmanopeusmittarin varoitusnopeusalue ja mitä lentäjän pitää huomioida lentäessään tällä nopeusalueella?

Keltainen – Rungon muodonmuutoksia ja/tai rakenteellisia vaurioita aiheuttavia sakkauksia saattaa tapahtua tällä alueella, mikäli lentäjä tekee äkkinäisiä ja täysiä ohjainpoikkeutuksia.

Keltainen – Tällä nopeusalueella ei tulisi lentää, jollei ilma ole tyyni. Kaikki ohjausliikkeet pitäisi tehdä käyttäen pieniä ja varovaisia ohjauskomentoja.

Vihreä – Ohjainten värähtelyä voi ilmetä, jos kohdataan turbulenssia.

Vihreä – Sakkauksia, rungon muodonmuutoksia ja/tai rakenteellisia vaurioita saattaa aiheutua tällä nopeusalueella, mikäli lentäjä tekee äkkinäisiä ja täysiä ohjainpoikkeutuksia.

11. Miksi lentoonlähtö tulisi ensisijaisesti suorittaa vastatuuleen?

Lentoonlähtömatkan pidentämiseksi.

Maanopeuden pienentämiseksi ilma-aluksen irtoamisvaiheessa.

Käytettävissä olevan lentoonlähtömatkan (TODA) lyhentämiseksi.

Ilma-aluksen maanopeuden kasvattamiseksi.

12. Mitä V-nopeutta ei tule ylittää, mikäli aiotaan käyttää äkillisiä korkeusperäsimen asentokulmaa kasvattavia täysiä ohjausliikkeitä ja miksi?

Vne, äkilliset ohjausliikkeet voivat aiheuttaa rakenteellisia vaurioita.

Va, äkilliset ohjausliikkeet voivat aiheuttaa rakenteellisia vaurioita.

Vd, äkilliset ohjausliikkeet voivat aiheuttaa hallitun lentotilan menetyksen.

Vfb, äkilliset ohjausliikkeet voivat aiheuttaa hallitun lentotilan menetyksen.

13. Laskeutumiset suoritetaan vastatuuleen, koska:

Maanopeus pienenee ja käytettävissä oleva laskeutumismatka lyhenee.

Maanopeus pienenee ja tarvittava laskeutumismatka lyhenee.

Maanopeus kasvaa ja tarvittava laskeutumismatka lyhenee.

Ohjaaja pystyy silloin hallitsemaan ilma-alusta paremmin pienillä nopeuksilla.

14. Mikä on suurin nopeus, jota tulisi käyttää ilma-aluksen rungon ylikuormituksen välttämiseksi lennettäessä hyvin puuskaisessa ilmassa?

Vne

Vfe

15. Mikä vaikutus lämpötilan nousulla on ilman tiheyteen ja ilma-aluksen suorituskykyyn?

Ilman tiheys kasvaa ja ilma-aluksen suorituskyky paranee.

Ilman tiheys pienenee ja ilma-aluksen suorituskyky paranee.

Ilman tiheys kasvaa ja ilma-aluksen suorituskyky heikkenee.

Ilman tiheys pienenee ja ilma-aluksen suorituskyky heikkenee.

16. Ilma-aluksella, joka on kuormattu vaarallisesti siten, että sen massakeskipiste sijaitsee eturajan etupuolella:

On sekä suurempi pituussuuntainen vakavuus että sakkausnopeus.

On sekä suurempi toimintamatka, että aika.

On kevyempi suorittaa rotaatio lentoonlähdössä.

On kevyempi suorittaa loppuloivennus laskussa.

17. Missä olosuhteissa painekorkeus vastaa tosikorkeutta?

Mikäli korkeusmittarissa ei ole mekaanisia virheitä.

Kun korkeusmittarin osoittama korkeus on sama kuin painekorkeus.

Kun ilmapaine on 1013.2 hPa.

Standardi-ilmakehän olosuhteiden vallitessa.

18. Pisintä liitomatkaa tavoiteltaessa, painavammalla ilma-aluksella on:

Suurempi vajoamisnopeus lyhyempi liitomatka.

Suurempi vajoamisnopeus, mutta sama liukukulma.

On loivempi liukukulma.

Lyhyempi liukumatka.

19. Ilma-aluksen, jonka massakeskipiste sijaitsee eturajalla, lento-ominaisuudet ovat seuraavat:

Sillä on raskaampi pituuskallistusohjaus ja pienempi pituusvakavuus.

Sillä on kevyempi pituuskallistusohjaus ja pienempi pituusvakavuus.

Sillä on raskaampi pituuskallistusohjaus ja suurempi pituusvakavuus.

Sillä on kevyempi pituuskallistusohjaus ja suurempi pituusvakavuus.

20. Mikä vaikutus myötätuulella on liitämiseen tyyneen ilmaan verrattuna?

Myötätuulella ei ole vaikutusta liitomatkaan tai vajoamisnopeuteen.

Liukukulma ja vajoamisnopeus pienenevät.

Liukukulma jyrkistyy ja liitomatka pitenee

Liitomatka pitenee, mutta liitoaika ei muutu.