Skip to content
Search
Search
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Menkijärvi leiri
Tarkastuslistat
Päivän lennot
Cumuluksen kalenterit
Lentomaksut
Cumulus toimintaohje
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Kebnen aaltolentoleiri
Fly-Out leiri
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Hinnasto
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Galleria
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
Menu
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Menkijärvi leiri
Tarkastuslistat
Päivän lennot
Cumuluksen kalenterit
Lentomaksut
Cumulus toimintaohje
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Kebnen aaltolentoleiri
Fly-Out leiri
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Hinnasto
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Galleria
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
kirjaudu
Teoriakurssi 2023 – suoritusarvot ja lennonsuunnittelu
Sähköpostiosoitteesi:
Nimesi:
Aloita koe!
1.
Mikä vaikutus lämpötilan nousulla on ilman tiheyteen ja ilma-aluksen suorituskykyyn?
Ilman tiheys pienenee ja ilma-aluksen suorituskyky heikkenee.
Ilman tiheys kasvaa ja ilma-aluksen suorituskyky heikkenee.
Ilman tiheys pienenee ja ilma-aluksen suorituskyky paranee.
Ilman tiheys kasvaa ja ilma-aluksen suorituskyky paranee.
2.
Suurin sallittu nopeus (VNE) merkitään punaisella viivalla nopeusmittarissa ja sillä tarkoitetaan nopeutta:
Jolla pitkäaikainen lentäminen on vaarallista.
Jolla lentäminen on sallittua ainoastaan tyynissä olosuhteissa.
Jolla syntyy rakenteellisia vaurioita.
Jonka ylittäminen on kielletty.
3.
Mikä on suurin nopeus, jota tulisi käyttää ilma-aluksen rungon ylikuormituksen välttämiseksi lennettäessä hyvin puuskaisessa ilmassa?
Vd
Vne
Vfe
Va
4.
Jos olet tehnyt lentosuunnitelman, etkä anna sovittua laskuilmoitusta 30 min kuluessa lentosuunnitelmassa mainitusta, syntyy:
Hätätilanne.
Epämukavuustilanne
Epävarmuustilanne.
Hälytystilanne.
5.
Minkä värinen on ilmanopeusmittarin varoitusnopeusalue ja mitä lentäjän pitää huomioida lentäessään tällä nopeusalueella?
Keltainen – Rungon muodonmuutoksia ja/tai rakenteellisia vaurioita aiheuttavia sakkauksia saattaa tapahtua tällä alueella, mikäli lentäjä tekee äkkinäisiä ja täysiä ohjainpoikkeutuksia.
Keltainen – Tällä nopeusalueella ei tulisi lentää, jollei ilma ole tyyni. Kaikki ohjausliikkeet pitäisi tehdä käyttäen pieniä ja varovaisia ohjauskomentoja.
Vihreä – Sakkauksia, rungon muodonmuutoksia ja/tai rakenteellisia vaurioita saattaa aiheutua tällä nopeusalueella, mikäli lentäjä tekee äkkinäisiä ja täysiä ohjainpoikkeutuksia.
Vihreä – Ohjainten värähtelyä voi ilmetä, jos kohdataan turbulenssia.
6.
Miksi lentoonlähtö tulisi ensisijaisesti suorittaa vastatuuleen?
Käytettävissä olevan lentoonlähtömatkan (TODA) lyhentämiseksi.
Maanopeuden pienentämiseksi ilma-aluksen irtoamisvaiheessa.
Ilma-aluksen maanopeuden kasvattamiseksi.
Lentoonlähtömatkan pidentämiseksi.
7.
Pisin liitomatka saavutetaan:
Lentämällä negatiivisella kohtauskulmalla.
Lentämällä suhteellisen pienellä kohtauskulmalla.
Lentämällä suhteellisen isolla kohtauskulmalla.
Lentämällä jyrkällä liukukulmalla.
8.
Ilma-aluksen, jonka massakeskipiste sijaitsee eturajalla, lento-ominaisuudet ovat seuraavat:
Sillä on raskaampi pituuskallistusohjaus ja pienempi pituusvakavuus.
Sillä on raskaampi pituuskallistusohjaus ja suurempi pituusvakavuus.
Sillä on kevyempi pituuskallistusohjaus ja suurempi pituusvakavuus.
Sillä on kevyempi pituuskallistusohjaus ja pienempi pituusvakavuus.
9.
Mitä V-nopeutta ei tule ylittää, mikäli aiotaan käyttää äkillisiä korkeusperäsimen asentokulmaa kasvattavia täysiä ohjausliikkeitä ja miksi?
Vd, äkilliset ohjausliikkeet voivat aiheuttaa hallitun lentotilan menetyksen.
Va, äkilliset ohjausliikkeet voivat aiheuttaa rakenteellisia vaurioita.
Vfb, äkilliset ohjausliikkeet voivat aiheuttaa hallitun lentotilan menetyksen.
Vne, äkilliset ohjausliikkeet voivat aiheuttaa rakenteellisia vaurioita.
10.
Jos lähestymis- ja laskeutumisnopeudet ovat ilma-aluksen käsikirjan suosittelemia nopeuksia suuremmat:
Laskeutumismatka pitenee.
Sillä ei ole vaikutusta laskeutumismatkaan.
Laskeutumismatka lyhenee.
Suorituskyky laskeutumisessa paranee.
11.
Ilma-aluksen massaa (ja näin ollen painovoimaa) lisättäessä:
Kohoamisnopeus ja nousukulma pienenevät.
Kohoamisnopeus ja nousukulma kasvavat.
Kohoamisnopeus kasvaa ja nousukulma pienenee.
Kohoamisnopeus pienenee ja nousukulma kasvaa.
12.
Helpoin tapa määrittää lentopaikan korkeus on asettaa korkeusmittariin:
Lentopaikan korkeus (elevation) ja katsoa mittarista korkeus (altitude).
Asettaa QNH ja katsoa mittarista korkeus.
Nolla ja katsoa lukema Kollsmanin ikkunasta.
Lentopaikan korkeus ja katsoa lukema Kollsmanin ikkunasta.
13.
Valmistajan asettamat massakeskipisterajat:
Ovat ohjeellisia.
Sisältävät ainoastaan takarajan.
Ovat pakollisia.
Sisältävät ainoastaan eturajan.
14.
Mikä vaikutus myötätuulella on liitämiseen tyyneen ilmaan verrattuna?
Liukukulma ja vajoamisnopeus pienenevät.
Liukukulma jyrkistyy ja liitomatka pitenee
Liitomatka pitenee, mutta liitoaika ei muutu.
Myötätuulella ei ole vaikutusta liitomatkaan tai vajoamisnopeuteen.
15.
Ilma-aluksella, joka on kuormattu vaarallisesti siten, että sen massakeskipiste sijaitsee eturajan etupuolella:
On sekä suurempi pituussuuntainen vakavuus että sakkausnopeus.
On sekä suurempi toimintamatka, että aika.
On kevyempi suorittaa loppuloivennus laskussa.
On kevyempi suorittaa rotaatio lentoonlähdössä.
16.
Mikä on painekorkeus?
Korkeusmittarin osoittama korkeus korjattuna epästandardinmukaiselta lämpötilalta ja paineelta.
Korkeusmittarin osoittama korkeus, kun sen paineasteikkoon on asetettu 1013.2 hPa.
Korkeusmittarin osoittama korkeus, kun sen paineasteikkoon on asetettu QFE.
Korkeusmittarin osoittama korkeus korjattuna paikka- ja asennusvirheiltä.
17.
Pisintä liitomatkaa tavoiteltaessa, painavammalla ilma-aluksella on:
Lyhyempi liukumatka.
Suurempi vajoamisnopeus lyhyempi liitomatka.
Suurempi vajoamisnopeus, mutta sama liukukulma.
On loivempi liukukulma.
18.
Missä olosuhteissa painekorkeus vastaa tosikorkeutta?
Standardi-ilmakehän olosuhteiden vallitessa.
Kun korkeusmittarin osoittama korkeus on sama kuin painekorkeus.
Mikäli korkeusmittarissa ei ole mekaanisia virheitä.
Kun ilmapaine on 1013.2 hPa.
19.
Laskeutumiset suoritetaan vastatuuleen, koska:
Maanopeus pienenee ja tarvittava laskeutumismatka lyhenee.
Maanopeus pienenee ja käytettävissä oleva laskeutumismatka lyhenee.
Maanopeus kasvaa ja tarvittava laskeutumismatka lyhenee.
Ohjaaja pystyy silloin hallitsemaan ilma-alusta paremmin pienillä nopeuksilla.
20.
Miten laskeutuminen alaspäin kaltevalle kiitotielle eroaa vaakasuorasta kiitotiestä?
Laskeutumismatka lyhyempi.
Suorituskyky laskeutumisessa on parempi.
Laskeutumismatka on pidempi.
Sillä ei ole vaikutusta laskeutumismatkaan.
Loading…