Teoriakurssi 2024 - Sääoppi

Sähköpostiosoitteesi:

Nimesi:

1. Ilmakehässä tai ilmakehään lämpöä voi siirtyä seuraavasti:

Virtaavan ilman mukana johtumalla.

Kiinteän aineen sisällä säteilemällä.

Säteilyn osuessa kohteeseen ja heijastuessaan siitä täysin.

Johtumalla, säteilemällä tai virtaavan ilman mukana.

2. Vesi voi esiintyä ilmakehässä seuraavissa olomuodoissa:

Vain kaasumaisena ja nestemäisenä.

Kaasumaisena, nestemäisenä ja kiinteänä.

Vain kiinteänä (jääkiteet, rakeet ja lumi) sekä nestemäisenä (sade- ja sumupisaroina).

Vain kiinteänä ja kaasumaisena vesihöyrynä.

3. Pilviä ei voi syntyä seuraavalla mekanismilla:

Säärintamien yhteydessä.

Ilman laskevan liikkeen seurauksena.

Konvektion seurauksena.

Turbulenssin seurauksena.

4. Okkluusiorintamaa kuvaa parhaiten seuraava ominaisuus:

Sitä ei voi syntyä polaaririntamassa.

Siihen ei yleensä liity merkittäviä sääilmiöitä kuten sateita.

Se liittyy täyttymässä oleviin matalapaineisiin.

Jäätävä sade ei ole mahdollista.

5. Auringosta maahan saapuva lyhytaaltoinen lämpösäteily::

Imeytyy kaikki maa-ilmakehä kokonaisuuteen eikä heijastumista tapahdu.

Pilvet eivät vaikuta maanpinnalle saapuvan säteilyn määrään.

Lämmittää ilmakehää ja vain pieni osa siitä pääsee maanpinnalle.

Lämmittää ainoastaan maan pintaa.

6. Lämpimän rintaman lähestyessä pilvisyydessä tapahtuu seuraavia muutoksia:

Aluksi yläpilviä, sitten paksunevia keskipilviä ja lähellä rintamaa laajaa sadepilvisyyttä.

Aluksi pilvisyys vähenee ja sitten se lisääntyy nopeasti ja muuttuu kuuro- ja ukkospilviksi.

Aidot sadepilvet lisääntyvät nopeasti ilman edeltävää vähittäistä pilvisyyden lisääntymistä.

Rintaman edellä pilvien alaraja pysyy vakiona.

7. Ilmakehän tilaa kuvaavat kolme perussuuretta ovat:

Lämpötila, tiheys ja pölypitoisuus.

Lämpötila, tuuli ja kosteus.

Tiheys, lämpötila ja paine.

Paine, tiheys ja kosteus.

8. Terminen turbulenssi tarkoittaa seuraavaa:

Turbulenssia, jota esiintyy erityisesti termisen kesän aikana.

Ilmakehän jäähtyessä ilma laskeutuu ja aiheuttaa turbulenssia maan pinnan lähellä.

Nousevat ilmavirtaukset, eli termiikit aiheuttavat erityisesti pysty-, mutta myös vaakasuuntaisia ilman liikeitä.

Termistä turbulenssia syntyy termisen matalapaineen alueella.

9. Termiikki syntyy seuraavasti:

Maan pinnan lähellä +20 asteeseen Celsiusta lämmennyt ilma alkaa nousta ylöspäin.

Maan pinnan lähellä lämmennyt ilma alkaa nousta kauttaaltaan ylöspäin.

Maan pinnan läheinen ympäristöään viieämpi ilma alkaa laskeuta alaspäin.

Maan pinnan lähellä ympäristöään lämpimämpi ilma alkaa nousta ylöspäin.

10. METAR-sanomassa sana ‘CAVOK’ tarkoittaa:

Näkyvyys yli 10 km, ei operatiivisesti merkittäviä pilviä eikä merkittäviä sääilmiöitä.

Taivaalla ei ole lainkaan pilviä.

Ilmassa ei ole savua tai auerta.

Automaatin tekemää säämittausta ja -sanomaa.

11. Mistä pilvestä sataa tihkusadetta:

Aito sadepilvi, eli nimbostratus (Ns).

Kuuropilvi, eli cumulonimbus (Cb).

Altocumulus, (Ac).

Sumupilvi, eli stratus (St).

12. Sääsanomissa pintatuuli mitataan ja ilmoitetaan seuraavasti:

Tuulen hetkellinen suunta ja nopeus 10m korkeudella maan pinnasta.

Tuulen suunta ja nopeus ilmoitetaan 10 minuutin keskiarvona 10m korkeudella maan pinnasta.

Tuulen suunta ja nopeus mitataan 1 minuutin keskiarvona 1m korkeudella maan pinnasta.

Tuulen suunta ja nopeus ilmoitetaan 30 minuutin keskiarvona 30m korkeudella maan pinnasta.

13. Geostrofisessa tuulessa:

Maanpinnan kitka jarruttaa tuulta.

Pohjoisella pallonpuoliskolla matalampi paine tuulen liikesuuntaan nähden oikealla.

Painegradienttivoima ja coriolisvoima kumoavat toisensa.

Coriolisvoima vaikuttaa pohjoisella pallonpuoliskolla ilmamolekyylien liikesuuntaan nähden vasemmalle.

14. Termiikin synnyttämän kumpupilven alaraja voidaan karkeasti laskea metreinä seuraavasti:

123 * (T-Td), jossa T on ilman lämpötila ja Td kastepistelämpötila.

Termiikin synnyttämän kumpupilven alarajaa ei voi laskea maanpintamittausten perusteella.

T-Td, jossa T on ilman lämpötila ja Td kastepistelämpötila .

1230 * (T-Td), jossa T on ilman lämpötila ja Td kastepistelämpötila.

15. Painepinnan korkeuden merenpinnasta kertoo:

Millibaari.

Isohypsi.

Isobaari.

Hygrograafi.

16. Vesihöyryn kaasumainen pitoisuus ilmakehässä voi olla korkeimmillaan:

Noin 10%.

Noin 1%.

Noin 40%.

Noin 4%.

17. Paine, lämpötila ja tiheys riippuvat toisistaan seuraavalla tavalla:

Paine pienenee, lämpötila on vakio, tiheys pienenee.

Tiheys kasvaa, lämpötila on vakio, paine pienenee.

Paine kasvaa, tiheys pienenee, lämpötila laskee.

Lämpötila nousee, paine on vakio, tiheys kasvaa.

18. Tuuliväänne, jossa tuulen nopeus kasvaa ylöspäin ja suunta on vakio, vaikuttaa laskuun seuraavasti:

Loppulähestymisessä koneen ilmanopeus pyrkii kasvamaan.

Tuuliväänteellä ei ole vaikutusta.

loppulähestymisen aikana ilmanopeus pyrkii laskemaan aiheuttaen sakkausvaaran.

Loppulähestymisessä liukukulma pyrkii loivenemaan.

19. Kylmän rintaman yhteydessä:

Esiintyy laaja-alaista jatkuvaa sadetta.

Esiintyy Altostratus (As) ja Cirrostratus (Cs) pilviä.

Kylmä ilmamassa kiilautuu lämpimän ilman alle ja voi synnyttää kuuro- ja ukkospilviä.

Tuuli yleensä rintaman ylityksen aikana kääntyy pohjoisella pallonpuoliskolla vasemmalle ja heikkenee.

20. Köppenin ilmastoluokittelun perustan on:

Kasvillisuuden ja kasvukauden vuotuinen kulku.

Leveysastejakauman päiväntasaajalta navoille.

Lämpötilan, sateisuuden vuotuinen kulku.

Ilmamassojen jakauma eri vuodenaikoina mantereisen ja merellisen ilmamassan välillä.

Teoriakurssi 2024 – Sääoppi

Koe

Lahjakorttitilaus

Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne