Skip to content
Search
Search
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumuluksen toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärven leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu kurssille
Tilaa lahjakortti
Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset
Opettajat
Lentokenttä
Cumuluksen kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
Webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumuluksen kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumuluksen historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumuluksen säännöt
Tietosuojaseloste
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumuluksen toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärven leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu kurssille
Tilaa lahjakortti
Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset
Opettajat
Lentokenttä
Cumuluksen kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
Webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumuluksen kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumuluksen historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumuluksen säännöt
Tietosuojaseloste
kirjaudu
Teoriakurssi 2024 – Sääoppi
Koe
Sähköpostiosoitteesi:
Nimesi:
Aloita koe!
1.
Ilmakehän inversiokerroksen ominaisuus on:
Tuulen nopeus kasvaa inversiokerroksessa.
Ilman pystysuuntaiset liikkeet pyrkivät voimistumaan.
Ilmakehän ilman lämpötila nousee yläspäin mentäessä.
Ilmakehän ilman lämpötila laskee ylöspäin mentäessä.
2.
Navakkaan (n. 10 m/s) pintatuuleen ei liity seuraava ominaisuus:
Tuulen suunta vaihtelee paljon lyhyen ajan sisällä.
Sääkartalla isobaarit ovat lähellä toisiaan.
Etenkin kesäaikaan voimakas pintatuuli on todennäköisempi päivällä kuin yöllä.
Tuuliväänne eli wind shear voi olla voimakas.
3.
Lämpö siirtyy maasta ilmakehään pääasiassa seuraavasti:
Lämpöä ei siirry maasta ilmaan missään tilanteessa, vaan ilma lämmittää aina maata.
Lämpö siirtyy ilmaan johtumalla alimpaan millimetrien ilmakerrokseen.
Maanpinnan pitkäaaltoinen lämpösäteily lämmittää ilman.
Haihdunta siirtää havaittavaa lämpöä maasta ilmaan.
4.
Painepinnan korkeuden merenpinnasta kertoo:
Millibaari.
Hygrograafi.
Isohypsi.
Isobaari.
5.
Matalapaineen säätä parheiten kuvaa:
Tuulista, mutta poutaista.
Heikkotuulista ja aurinkoista.
Tuulista, pilvistä ja sateista.
Heikkotuulista ja pilvistä.
6.
Vesi voi esiintyä ilmakehässä seuraavissa olomuodoissa:
Vain kiinteänä ja kaasumaisena vesihöyrynä.
Kaasumaisena, nestemäisenä ja kiinteänä.
Vain kiinteänä (jääkiteet, rakeet ja lumi) sekä nestemäisenä (sade- ja sumupisaroina).
Vain kaasumaisena ja nestemäisenä.
7.
Pääilmamassat ovat:
Arktinen, polaarinen, keskileveysasteiden ja trooppinen ilmamassa.
Trooppinen ja polaarinen ilmamassa.
Arktinen ja polaarinen ilmamassa.
Mantereinen, merellinen ja arktinen ilmamassa.
8.
Lämpötilan noustessa ilman kyllästyskosteus:
Länpötilalla ei ole vaikutusta ilman kyllästyskosteuteen.
Laskee.
Pysyy vakiona.
Kasvaa.
9.
Maanpintainversio on voimakas seuraavassa tilanteessa:
Taivas on kirkas ja tuuli heikkoa.
Aurinko paistaa korkealta ja pilvisyys on vähäistä.
Yleensä maanpintainversio on voimakkaampi kesällä kuin talvella.
Pilvisyys on runsasta ja tuuli kohtalaista tai kovaa.
10.
Standardi-ilmakehässä Lämpötila muuttuu troposfäärissä:
– 10.0 astetta Celsius / 1000 m.
-6.5 astetta Celsius / 1000 ft.
-6.5 astetta Celsius / 1000 m.
+1.98 astetta Celsius / 1000 ft.
11.
Termiikki syntyy seuraavasti:
Maan pinnan lähellä lämmennyt ilma alkaa nousta kauttaaltaan ylöspäin.
Maan pinnan läheinen ympäristöään viieämpi ilma alkaa laskeuta alaspäin.
Maan pinnan lähellä ympäristöään lämpimämpi ilma alkaa nousta ylöspäin.
Maan pinnan lähellä +20 asteeseen Celsiusta lämmennyt ilma alkaa nousta ylöspäin.
12.
Ilmakehän tilaa kuvaavat kolme perussuuretta ovat:
Paine, tiheys ja kosteus.
Lämpötila, tuuli ja kosteus.
Tiheys, lämpötila ja paine.
Lämpötila, tiheys ja pölypitoisuus.
13.
Paine, lämpötila ja tiheys riippuvat toisistaan seuraavalla tavalla:
Lämpötila nousee, paine on vakio, tiheys kasvaa.
Tiheys kasvaa, lämpötila on vakio, paine pienenee.
Paine kasvaa, tiheys pienenee, lämpötila laskee.
Paine pienenee, lämpötila on vakio, tiheys pienenee.
14.
Lentosään (näkyvyys ja riittävä pilvikorkeus) kannalta merkittävimpiä pilviä ovat:
Laajat sadepilvet
Keskipilvet.
Sumupilvet ja konvektiiviset pilvet.
Altostratus (As) ja Cirrostratus (Cs) pilvet.
15.
Tuuliväänne, jossa tuulen nopeus kasvaa ylöspäin ja suunta on vakio, vaikuttaa lentoonlähtöön seuraavasti:
Lentoonlähdössä nousukulma kasvaa.
Tuuliväänteellä ei ole vaikutusta.
Lentoonlähdössä maakiito lyhenee.
Lentoonlähdössä ilmaan nousun jälkeen lentonopeus pyrkii pienenemään.
16.
Polaaririntama on seuraavien ilmamassojen välissä:
Polaarinen ja keskileveysasteiden ilmamassa.
Arktinen ja polaarinen ilmamassa.
Pasaatituulten vyöhykkeen ja polaarisen ilmamassan välillä.
Arktinen ja trooppinen ilmamassa.
17.
Tuuliväänne, jossa tuulen nopeus kasvaa ylöspäin ja suunta on vakio, vaikuttaa laskuun seuraavasti:
Loppulähestymisessä koneen ilmanopeus pyrkii kasvamaan.
Loppulähestymisessä liukukulma pyrkii loivenemaan.
Tuuliväänteellä ei ole vaikutusta.
loppulähestymisen aikana ilmanopeus pyrkii laskemaan aiheuttaen sakkausvaaran.
18.
Standardi-ilmakehässä 11 km eli 36 000 jalan korkeudessa merenpinnasta:
Lämpötila on +15.0 astetta Celsius.
Lämpötila on -56.5 astetta Celsius.
Lämpötila on -100.0 astetta Celsius.
Lämpötila on -44.5 astetta Celsius.
19.
Tuuligradientissa:
Tuuligradientissa maan pinnan lähellä tuuli yleensä heikkenee ylöspäin mentäessä.
Tuulen nopeus ja/tai suunta muuttuu pysty- tai vaakasuunnassa.
Tuuligradientti ja tuuliväänne (wind shear) tarkoittavat eri asiaa.
Maanpinnan kitka ei vaikuta tuuligradienttiin maanpinnan lähellä.
20.
Veden tiivistyminen tarkoittaa:
Ilmakehän nestemäinen vesi muuttuu jääksi.
Ilmakehän vesi haihtuu ja muuttuu kaasumaiseksi.
Vesihöyry kondensoituu nestemäiseksi.
Vesihöyry muuttuu suoraan kiinteään olomuotoon, eli jääksi.
Loading…
Lahjakorttitilaus
Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne
Tilaajan nimi
Sähköposti
Puhelinnumerosi
Lahjakortin saajan nimi
Valitse kurssi
Esittelylento 500 m hinaus
Esittelylento 1000 m hinaus
Kysymyksiä tai lisätietoja
Lataa kuitti maksusta tänne
Maksukuitti
Lähetä tilaus