Skip to content
Search
Search
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Menkijärvi leiri
Tarkastuslistat
Päivän lennot
Cumuluksen kalenterit
Lentomaksut
Cumulus toimintaohje
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Kebnen aaltolentoleiri
Fly-Out leiri
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Hinnasto
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Galleria
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
Menu
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Menkijärvi leiri
Tarkastuslistat
Päivän lennot
Cumuluksen kalenterit
Lentomaksut
Cumulus toimintaohje
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Kebnen aaltolentoleiri
Fly-Out leiri
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Hinnasto
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Galleria
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
kirjaudu
Teoriakurssi 2023 – Sääoppi
Koe
Sähköpostiosoitteesi:
Nimesi:
Aloita koe!
1.
Geostrofisessa tuulessa:
Maanpinnan kitka jarruttaa tuulta.
Pohjoisella pallonpuoliskolla matalampi paine tuulen liikesuuntaan nähden oikealla.
Painegradienttivoima ja coriolisvoima kumoavat toisensa.
Coriolisvoima vaikuttaa pohjoisella pallonpuoliskolla ilmamolekyylien liikesuuntaan nähden vasemmalle.
2.
Ilman kosteuden määrää voidaan ilmasta seuraavasti:
Kyllästyskosteus kertoo ilmassa näkyvässä muodossa olevan veden määrän.
Kastepistelämpötila on lämpötila, jossa jäähtyvän ilman vesihöyry alkaa tiivistyä.
Suhteellinen kosteus ilmaisee kahden eri lämpöisen ilman absoluuttisten kosteuksien suhteen.
Absoluuttinen ilman kosteus ilmaistaan prosenttilukuna.
3.
Vesi voi esiintyä ilmakehässä seuraavissa olomuodoissa:
Kaasumaisena, nestemäisenä ja kiinteänä.
Vain kaasumaisena ja nestemäisenä.
Vain kiinteänä (jääkiteet, rakeet ja lumi) sekä nestemäisenä (sade- ja sumupisaroina).
Vain kiinteänä ja kaasumaisena vesihöyrynä.
4.
Auringosta maahan saapuva lyhytaaltoinen lämpösäteily::
Pilvet eivät vaikuta maanpinnalle saapuvan säteilyn määrään.
Lämmittää ilmakehää ja vain pieni osa siitä pääsee maanpinnalle.
Lämmittää ainoastaan maan pintaa.
Imeytyy kaikki maa-ilmakehä kokonaisuuteen eikä heijastumista tapahdu.
5.
Maanpintainversio on voimakas seuraavassa tilanteessa:
Aurinko paistaa korkealta ja pilvisyys on vähäistä.
Taivas on kirkas ja tuuli heikkoa.
Pilvisyys on runsasta ja tuuli kohtalaista tai kovaa.
Yleensä maanpintainversio on voimakkaampi kesällä kuin talvella.
6.
Lämpö siirtyy maasta ilmakehään pääasiassa seuraavasti:
Maanpinnan pitkäaaltoinen lämpösäteily lämmittää ilman.
Haihdunta siirtää havaittavaa lämpöä maasta ilmaan.
Lämpö siirtyy ilmaan johtumalla alimpaan millimetrien ilmakerrokseen.
Lämpöä ei siirry maasta ilmaan missään tilanteessa, vaan ilma lämmittää aina maata.
7.
Konvergenssissa:
Ilma on nousevassa liikkeessä
Ilma on laskevassa liikkeessä.
Ilman virtaukset hajaantuvat alueelta.
Ilmaa virtaa vaakasuunnassa samalle alueelle.
8.
Tuuliväänne, jossa tuulen nopeus kasvaa ylöspäin ja suunta on vakio, vaikuttaa laskuun seuraavasti:
loppulähestymisen aikana ilmanopeus pyrkii laskemaan aiheuttaen sakkausvaaran.
Loppulähestymisessä liukukulma pyrkii loivenemaan.
Tuuliväänteellä ei ole vaikutusta.
Loppulähestymisessä koneen ilmanopeus pyrkii kasvamaan.
9.
Mistä pilvestä sataa tihkusadetta:
Altocumulus, (Ac).
Sumupilvi, eli stratus (St).
Aito sadepilvi, eli nimbostratus (Ns).
Kuuropilvi, eli cumulonimbus (Cb).
10.
Standardi-ilmakehässä merenpinnan tasolla (0m MSL) ilmakehän perussuureet ovat:
Lämpötila 15 astetta Celsius, paine 1013.25 hPa, tiheys 1.225 kg/m3.
Lämpötila -56.5 astetta Celsius , 1013.25 0 hPa, tiheys 1.0 kg/m3.
Lämpötila 0 astetta Kelvin, paine 0 hPa, tiheys 0 kg/m3.
Lämpötila 0 astetta Celsius, paine 1000.00 hPa, tiheys 1.0 kg/m3.
11.
Konvektio tarkoittaa seuraavaa:
Lämmön siirtymistä ilmakehässä vaaka, eli horisontaalisuunnassa.
Lämmön siirtymista ilmakehässä johtumalla.
Lämmön siirtymistä ilmapyörteiden avulla pystysuunnassa.
Lämmön siirtymistä säteilemällä ilmakehässä.
12.
Nousevassa ilmassa tapahtuu standardi-ilmakehän troposfäärissä seuraavaa:
Paine kasvaa, tiheys kasvaa, lämpötila nousee.
Paine pienenee, tiheys on vakio, lämpötila laskee.
Paine pienenee, tiheys kasvaa, lämpötila pysyy vakiona.
Paine pienenee, tiheys pienenee, lämpötila laskee.
13.
Maan pinnan läheisessä ilmakerroksessa kohoavan ilman lämpötila muuttuu:
-6.5 astetta Celsius / 1000 m.
-6.5 astetta Celsius / 1000 ft.
-10 astetta Celsius / 1000 m.
Kohoavan ilman lämpötila pysyy vakiona.
14.
METAR-sanomassa sana ‘CAVOK’ tarkoittaa:
Ilmassa ei ole savua tai auerta.
Automaatin tekemää säämittausta ja -sanomaa.
Taivaalla ei ole lainkaan pilviä.
Näkyvyys yli 10 km, ei operatiivisesti merkittäviä pilviä eikä merkittäviä sääilmiöitä.
15.
Navakkaan (n. 10 m/s) pintatuuleen ei liity seuraava ominaisuus:
Tuuliväänne eli wind shear voi olla voimakas.
Sääkartalla isobaarit ovat lähellä toisiaan.
Etenkin kesäaikaan voimakas pintatuuli on todennäköisempi päivällä kuin yöllä.
Tuulen suunta vaihtelee paljon lyhyen ajan sisällä.
16.
Standardi-ilmakehässä 11 km eli 36 000 jalan korkeudessa merenpinnasta:
Lämpötila on +15.0 astetta Celsius.
Lämpötila on -100.0 astetta Celsius.
Lämpötila on -44.5 astetta Celsius.
Lämpötila on -56.5 astetta Celsius.
17.
Kylmän rintaman yhteydessä:
Kylmä ilmamassa kiilautuu lämpimän ilman alle ja voi synnyttää kuuro- ja ukkospilviä.
Esiintyy laaja-alaista jatkuvaa sadetta.
Esiintyy Altostratus (As) ja Cirrostratus (Cs) pilviä.
Tuuli yleensä rintaman ylityksen aikana kääntyy pohjoisella pallonpuoliskolla vasemmalle ja heikkenee.
18.
Sääkartalla yksittäiset isobaarit kuvaavat:
Matala- tai korkeapainetta.
Ilmanpaine-ero -voiman suuruutta.
Ilmanpainekentän korkeutta.
Samaa ilmanpainetta horisontaalisuunnassa.
19.
Termiikin synnyttämän kumpupilven alaraja voidaan karkeasti laskea metreinä seuraavasti:
1230 * (T-Td), jossa T on ilman lämpötila ja Td kastepistelämpötila.
T-Td, jossa T on ilman lämpötila ja Td kastepistelämpötila .
Termiikin synnyttämän kumpupilven alarajaa ei voi laskea maanpintamittausten perusteella.
123 * (T-Td), jossa T on ilman lämpötila ja Td kastepistelämpötila.
20.
Vesihöyryn kaasumainen pitoisuus ilmakehässä voi olla korkeimmillaan:
Noin 1%.
Noin 10%.
Noin 40%.
Noin 4%.
Loading…