Teoriakurssi 2024 - Sääoppi

Sähköpostiosoitteesi:

Nimesi:

1. Maan pinnan lähellä tuuli puhaltaa pohjoisella pallonpuoliskolla:

Kiertää matalapainetta vastapäivään ja hieman matalapaineen keskusta kohden kääntyneenä.

Kiertää matalapainetta myötäpäivään.

Suoraan korkeapaineesta matalapaineeseen.

Puhaltaa tarkoin isobaarien suunnassa.

2. Köppenin ilmastoluokittelun perustan on:

Kasvillisuuden ja kasvukauden vuotuinen kulku.

Leveysastejakauman päiväntasaajalta navoille.

Lämpötilan, sateisuuden vuotuinen kulku.

Ilmamassojen jakauma eri vuodenaikoina mantereisen ja merellisen ilmamassan välillä.

3. Lämpimän rintaman lähestymiseen liittyy seuraavia merkkejä:

Voimakas etelätuuli kääntyy luoteeseen.

Kumpupilvet kasvavat kuuropilviksi ja piakkoin voi esiintä ukkosta.

Alkaa sataa.

Pilvisyys alkaa lännestä päin lisääntyä ja niiden alaraja laskea, ensimmäisenä saapuu yläpilviä.

4. METAR on:

lentosääennuste.

Meteorologinen alueraportti

Lentokentällä tehtävä lentosäähavaintosanoma.

Säävaroitussanoma.

5. Ilman kosteutta mitataan:

Hygrometrillä.

Termometrillä.

Barograafilla.

Ilman kosteutta ei voi mitata.

6. Buys-Ballot’n lain mukaan pohjoisella pallonpuoliskolla selkä vasten tuulta:

Ollaan korkeapaineen keskuksen alueella.

Matalapaineen keskus on vasemmalla etuviistossa.

Matalapaineen keskus on oikealla takaviistossa.

Korkeapaineen keskus on vasemmalla etuviistossa.

7. Korkeapaineessa:

Merenpintaan redukoitu ilmanpaine on korkeampi kuin ympäröivällä alueella.

Sääkartalla isobaarit ovat harvassa.

Ilman tiheys on suurempi kuin 1.225 kg/m3.

Merenpintaan redukoitu ilmanpaine on korkeampi kuin 1013.25 hPa.

8. Maanpintainversio on voimakas seuraavassa tilanteessa:

Yleensä maanpintainversio on voimakkaampi kesällä kuin talvella.

Aurinko paistaa korkealta ja pilvisyys on vähäistä.

Taivas on kirkas ja tuuli heikkoa.

Pilvisyys on runsasta ja tuuli kohtalaista tai kovaa.

9. Merituuli-lmiön syntyä edesauttaa merkittävimmin seuraava asia:

Kuuluminen korkeapaineen alueeseen.

Runsas pilvisyys ja sade maalla.

Auringon lämmityksestä syntyvä suuri lämpötilaero mantereen ja meren välille.

Voimakas perustuuli mereltä mantereelle päin.

10. Ilmakehän inversiokerroksen ominaisuus on:

Ilmakehän ilman lämpötila nousee yläspäin mentäessä.

Tuulen nopeus kasvaa inversiokerroksessa.

Ilmakehän ilman lämpötila laskee ylöspäin mentäessä.

Ilman pystysuuntaiset liikkeet pyrkivät voimistumaan.

11. Ilmakehän jaetaan lämpötilan perusteella kerroksiin, jotka alhaalta ylöspäin ovat:

Mesosfääri, troposfääri ja stratosfääri.

Termosfääri, mesosfääri ja troposfääri.

Troposfääri, mesosfääri ja stratosfääri.

Troposfääri, stratosfääri ja mesosfääri.

12. Pääilmamassat ovat:

Arktinen ja polaarinen ilmamassa.

Mantereinen, merellinen ja arktinen ilmamassa.

Arktinen, polaarinen, keskileveysasteiden ja trooppinen ilmamassa.

Trooppinen ja polaarinen ilmamassa.

13. Maanpinnan lähellä maanpinnan kitka vaikuttaa tuuleen seuraavasti:

Kitka ei vaikuta tuuleen.

Jarruttaa ilman virtausta ja kääntää tuulen suuntaa kohti matalampaa painetta.

Merellä ja suurilla järvillä kitka on suurempi kuin maalla.

Korkeuden muutos ei vaikuta maanpinnan kitkaan ja tuulen.

14. Veden tiivistyminen tarkoittaa:

Ilmakehän vesi haihtuu ja muuttuu kaasumaiseksi.

Vesihöyry muuttuu suoraan kiinteään olomuotoon, eli jääksi.

Ilmakehän nestemäinen vesi muuttuu jääksi.

Vesihöyry kondensoituu nestemäiseksi.

15. Lämpötilan vuorokausivaihtelun perussyy on:

Pohjois-etelä suuntainen sijainti.

Tuuli on yöllä heikompaa kuin päivällä.

Päivällä aurinko lämmittää ja yöllä ei lämmitä.

Talvella lämpötila on keskimäärin alheisempi kuin kesällä.

16. Vesihöyryn kaasumainen pitoisuus ilmakehässä voi olla korkeimmillaan:

Noin 10%.

Noin 4%.

Noin 40%.

Noin 1%.

17. Tuuliväänne, jossa tuulen nopeus kasvaa ylöspäin ja suunta on vakio, vaikuttaa lentoonlähtöön seuraavasti:

Lentoonlähdössä nousukulma kasvaa.

Lentoonlähdössä maakiito lyhenee.

Tuuliväänteellä ei ole vaikutusta.

Lentoonlähdössä ilmaan nousun jälkeen lentonopeus pyrkii pienenemään.

18. Mistä pilvestä sataa tihkusadetta:

Sumupilvi, eli stratus (St).

Aito sadepilvi, eli nimbostratus (Ns).

Altocumulus, (Ac).

Kuuropilvi, eli cumulonimbus (Cb).

19. Lämpimän rintaman lähestyessä pilvisyydessä tapahtuu seuraavia muutoksia:

Aluksi pilvisyys vähenee ja sitten se lisääntyy nopeasti ja muuttuu kuuro- ja ukkospilviksi.

Rintaman edellä pilvien alaraja pysyy vakiona.

Aidot sadepilvet lisääntyvät nopeasti ilman edeltävää vähittäistä pilvisyyden lisääntymistä.

Aluksi yläpilviä, sitten paksunevia keskipilviä ja lähellä rintamaa laajaa sadepilvisyyttä.

20. Lentosään (näkyvyys ja riittävä pilvikorkeus) kannalta merkittävimpiä pilviä ovat:

Keskipilvet.

Laajat sadepilvet

Sumupilvet ja konvektiiviset pilvet.

Altostratus (As) ja Cirrostratus (Cs) pilvet.

Teoriakurssi 2024 – Sääoppi

Koe

Lahjakorttitilaus

Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne