Skip to content
Search
Search
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumulus toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärvi leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumulus toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärvi leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
kirjaudu
Teoriakurssi 2024 – Sääoppi
Koe
Sähköpostiosoitteesi:
Nimesi:
Aloita koe!
1.
Termiikin synnyttämän kumpupilven alaraja voidaan karkeasti laskea metreinä seuraavasti:
Termiikin synnyttämän kumpupilven alarajaa ei voi laskea maanpintamittausten perusteella.
1230 * (T-Td), jossa T on ilman lämpötila ja Td kastepistelämpötila.
123 * (T-Td), jossa T on ilman lämpötila ja Td kastepistelämpötila.
T-Td, jossa T on ilman lämpötila ja Td kastepistelämpötila .
2.
Sumussa näkyvyys on:
Alle 500m
1-10 km.
10-20 km.
Alle 1km.
3.
Kylmän rintaman yhteydessä:
Tuuli yleensä rintaman ylityksen aikana kääntyy pohjoisella pallonpuoliskolla vasemmalle ja heikkenee.
Esiintyy laaja-alaista jatkuvaa sadetta.
Esiintyy Altostratus (As) ja Cirrostratus (Cs) pilviä.
Kylmä ilmamassa kiilautuu lämpimän ilman alle ja voi synnyttää kuuro- ja ukkospilviä.
4.
Lämpötilan noustessa ilman kyllästyskosteus:
Kasvaa.
Laskee.
Länpötilalla ei ole vaikutusta ilman kyllästyskosteuteen.
Pysyy vakiona.
5.
Konvergenssissa:
Ilman virtaukset hajaantuvat alueelta.
Ilma on nousevassa liikkeessä
Ilma on laskevassa liikkeessä.
Ilmaa virtaa vaakasuunnassa samalle alueelle.
6.
Tuuligradientissa:
Tuuligradientissa maan pinnan lähellä tuuli yleensä heikkenee ylöspäin mentäessä.
Maanpinnan kitka ei vaikuta tuuligradienttiin maanpinnan lähellä.
Tuuligradientti ja tuuliväänne (wind shear) tarkoittavat eri asiaa.
Tuulen nopeus ja/tai suunta muuttuu pysty- tai vaakasuunnassa.
7.
Standardi-ilmakehässä 11 km eli 36 000 jalan korkeudessa merenpinnasta:
Lämpötila on -44.5 astetta Celsius.
Lämpötila on -100.0 astetta Celsius.
Lämpötila on -56.5 astetta Celsius.
Lämpötila on +15.0 astetta Celsius.
8.
Vesihöyryn kaasumainen pitoisuus ilmakehässä voi olla korkeimmillaan:
Noin 10%.
Noin 1%.
Noin 4%.
Noin 40%.
9.
Ilmakehän inversiokerroksen ominaisuus on:
Ilman pystysuuntaiset liikkeet pyrkivät voimistumaan.
Ilmakehän ilman lämpötila laskee ylöspäin mentäessä.
Tuulen nopeus kasvaa inversiokerroksessa.
Ilmakehän ilman lämpötila nousee yläspäin mentäessä.
10.
Sääsanomissa pintatuuli mitataan ja ilmoitetaan seuraavasti:
Tuulen suunta ja nopeus ilmoitetaan 10 minuutin keskiarvona 10m korkeudella maan pinnasta.
Tuulen suunta ja nopeus ilmoitetaan 30 minuutin keskiarvona 30m korkeudella maan pinnasta.
Tuulen suunta ja nopeus mitataan 1 minuutin keskiarvona 1m korkeudella maan pinnasta.
Tuulen hetkellinen suunta ja nopeus 10m korkeudella maan pinnasta.
11.
METAR on:
Meteorologinen alueraportti
Lentokentällä tehtävä lentosäähavaintosanoma.
Säävaroitussanoma.
lentosääennuste.
12.
Tuuliväänne, jossa tuulen nopeus kasvaa ylöspäin ja suunta on vakio, vaikuttaa laskuun seuraavasti:
loppulähestymisen aikana ilmanopeus pyrkii laskemaan aiheuttaen sakkausvaaran.
Tuuliväänteellä ei ole vaikutusta.
Loppulähestymisessä koneen ilmanopeus pyrkii kasvamaan.
Loppulähestymisessä liukukulma pyrkii loivenemaan.
13.
Standardi-ilmakehässä Lämpötila muuttuu troposfäärissä:
+1.98 astetta Celsius / 1000 ft.
-6.5 astetta Celsius / 1000 ft.
-6.5 astetta Celsius / 1000 m.
– 10.0 astetta Celsius / 1000 m.
14.
Udussa vaakanäkyvyys on:
1-5 km.
Udussa vaakanäkyvyyttä ei voi mitata.
alle 1 km.
5-10 km.
15.
Ilman kosteuden määrää voidaan ilmasta seuraavasti:
Absoluuttinen ilman kosteus ilmaistaan prosenttilukuna.
Suhteellinen kosteus ilmaisee kahden eri lämpöisen ilman absoluuttisten kosteuksien suhteen.
Kastepistelämpötila on lämpötila, jossa jäähtyvän ilman vesihöyry alkaa tiivistyä.
Kyllästyskosteus kertoo ilmassa näkyvässä muodossa olevan veden määrän.
16.
Lämpimän rintaman lähestymiseen liittyy seuraavia merkkejä:
Alkaa sataa.
Voimakas etelätuuli kääntyy luoteeseen.
Pilvisyys alkaa lännestä päin lisääntyä ja niiden alaraja laskea, ensimmäisenä saapuu yläpilviä.
Kumpupilvet kasvavat kuuropilviksi ja piakkoin voi esiintä ukkosta.
17.
Sateen synnylle tärkeä edellytys on:
Säärintama.
Maanpinnan läheinen ilma on hyvin kosteaa.
Ilma nousee ja jäähtyy.
Taivaalla on kuuro- tai sadepilviä.
18.
Okkluusiorintamaa kuvaa parhaiten seuraava ominaisuus:
Jäätävä sade ei ole mahdollista.
Se liittyy täyttymässä oleviin matalapaineisiin.
Siihen ei yleensä liity merkittäviä sääilmiöitä kuten sateita.
Sitä ei voi syntyä polaaririntamassa.
19.
Jäätämistä (FZ) voi esiintyä se seuraavan ilmiön yhteydessä:
Kylmän rintaman ylityksen aikana.
Rae- ja lumisateessa.
Lämpimän rintaman yhteydessä talvella.
Kovalla pakkasella.
20.
Sumussa seuraava väittämä ei pidä paikkansa:
Sumu ei vaikuta pystynäkyvyyteen.
Suomessa eniuten sumuja esiintyy syksyllä ja talvella.
Sumu huonontaa vaaka- ja pystynäkyvyyttä.
Sumu hankaloittaa merkittävästi asentotajun säilyttämistä lennettäessä.
Loading…
Lahjakorttitilaus
Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne
Tilaajan nimi
Sähköposti
Puhelinnumerosi
Lahjakortin saajan nimi
Valitse kurssi
Esittelylento 500 m hinaus
Esittelylento 1000 m hinaus
Kysymyksiä tai lisätietoja
Lataa kuitti maksusta tänne
Maksukuitti
Lähetä tilaus