Teoriakurssi 2024 - Sääoppi

Sähköpostiosoitteesi:

Nimesi:

1. Auringosta maahan saapuva lyhytaaltoinen lämpösäteily::

Lämmittää ilmakehää ja vain pieni osa siitä pääsee maanpinnalle.

Pilvet eivät vaikuta maanpinnalle saapuvan säteilyn määrään.

Imeytyy kaikki maa-ilmakehä kokonaisuuteen eikä heijastumista tapahdu.

Lämmittää ainoastaan maan pintaa.

2. Lämpötilan noustessa ilman kyllästyskosteus:

Kasvaa.

Laskee.

Länpötilalla ei ole vaikutusta ilman kyllästyskosteuteen.

Pysyy vakiona.

3. Ilmakehän yleisimmät kaasut ovat:

Krypton, neon ja helium.

Typpi, happi ja argon.

Typpi, happi ja vesihöyry.

Hiilidioksidi, metaani ja otsoni.

4. Lämpiman sektorin säätä kuvaa kesällä parhaiten seuraava:

Ilma on lämmintä ja kosteaa. Pilvisyys on runsasta ja monin paikoin sataa vettä.

Ilman kosteus on korkea ja esiintyy melko matalalla olevia stratocumulus- ja cumuluspilviä.

Tuuli puhaltaa voimakkaasti pohjoisesta ja tuo mukanaan viileää ja kuivaa ilmaa.

Ilma on kuivaa ja viileää.

5. Merituuli-lmiön syntyä edesauttaa merkittävimmin seuraava asia:

Runsas pilvisyys ja sade maalla.

Auringon lämmityksestä syntyvä suuri lämpötilaero mantereen ja meren välille.

Voimakas perustuuli mereltä mantereelle päin.

Kuuluminen korkeapaineen alueeseen.

6. Kylmän rintaman yhteydessä:

Esiintyy Altostratus (As) ja Cirrostratus (Cs) pilviä.

Tuuli yleensä rintaman ylityksen aikana kääntyy pohjoisella pallonpuoliskolla vasemmalle ja heikkenee.

Kylmä ilmamassa kiilautuu lämpimän ilman alle ja voi synnyttää kuuro- ja ukkospilviä.

Esiintyy laaja-alaista jatkuvaa sadetta.

7. Veden tiivistyminen tarkoittaa:

Vesihöyry kondensoituu nestemäiseksi.

Ilmakehän vesi haihtuu ja muuttuu kaasumaiseksi.

Vesihöyry muuttuu suoraan kiinteään olomuotoon, eli jääksi.

Ilmakehän nestemäinen vesi muuttuu jääksi.

8. Geostrofisessa tuulessa:

Maanpinnan kitka jarruttaa tuulta.

Pohjoisella pallonpuoliskolla matalampi paine tuulen liikesuuntaan nähden oikealla.

Coriolisvoima vaikuttaa pohjoisella pallonpuoliskolla ilmamolekyylien liikesuuntaan nähden vasemmalle.

Painegradienttivoima ja coriolisvoima kumoavat toisensa.

9. METAR on:

Lentokentällä tehtävä lentosäähavaintosanoma.

Meteorologinen alueraportti

lentosääennuste.

Säävaroitussanoma.

10. Navakkaan (n. 10 m/s) pintatuuleen ei liity seuraava ominaisuus:

Etenkin kesäaikaan voimakas pintatuuli on todennäköisempi päivällä kuin yöllä.

Tuulen suunta vaihtelee paljon lyhyen ajan sisällä.

Sääkartalla isobaarit ovat lähellä toisiaan.

Tuuliväänne eli wind shear voi olla voimakas.

11. Maan pinnan läheisessä ilmakerroksessa kohoavan ilman lämpötila muuttuu:

-10 astetta Celsius / 1000 m.

-6.5 astetta Celsius / 1000 ft.

-6.5 astetta Celsius / 1000 m.

Kohoavan ilman lämpötila pysyy vakiona.

12. Maanpinnan lähellä maanpinnan kitka vaikuttaa tuuleen seuraavasti:

Merellä ja suurilla järvillä kitka on suurempi kuin maalla.

Korkeuden muutos ei vaikuta maanpinnan kitkaan ja tuulen.

Jarruttaa ilman virtausta ja kääntää tuulen suuntaa kohti matalampaa painetta.

Kitka ei vaikuta tuuleen.

13. Konvektio tarkoittaa seuraavaa:

Lämmön siirtymistä ilmakehässä vaaka, eli horisontaalisuunnassa.

Lämmön siirtymistä ilmapyörteiden avulla pystysuunnassa.

Lämmön siirtymista ilmakehässä johtumalla.

Lämmön siirtymistä säteilemällä ilmakehässä.

14. Ilmakehän jaetaan lämpötilan perusteella kerroksiin, jotka alhaalta ylöspäin ovat:

Mesosfääri, troposfääri ja stratosfääri.

Troposfääri, stratosfääri ja mesosfääri.

Troposfääri, mesosfääri ja stratosfääri.

Termosfääri, mesosfääri ja troposfääri.

15. Lentosään (näkyvyys ja riittävä pilvikorkeus) kannalta merkittävimpiä pilviä ovat:

Keskipilvet.

Altostratus (As) ja Cirrostratus (Cs) pilvet.

Sumupilvet ja konvektiiviset pilvet.

Laajat sadepilvet

16. Säärintama tarkoittaa:

Matalapaineen ja korkeapaineen välistä rajaa.

Kahden ilmamassan rajavyöhykettä.

Runsaan pilvisyyden aluetta.

Nopeasti liikkuvaa sadealuetta.

17. Lämpimän rintaman lähestyessä pilvisyydessä tapahtuu seuraavia muutoksia:

Aluksi pilvisyys vähenee ja sitten se lisääntyy nopeasti ja muuttuu kuuro- ja ukkospilviksi.

Rintaman edellä pilvien alaraja pysyy vakiona.

Aidot sadepilvet lisääntyvät nopeasti ilman edeltävää vähittäistä pilvisyyden lisääntymistä.

Aluksi yläpilviä, sitten paksunevia keskipilviä ja lähellä rintamaa laajaa sadepilvisyyttä.

18. Okkluusiorintamaa kuvaa parhaiten seuraava ominaisuus:

Jäätävä sade ei ole mahdollista.

Se liittyy täyttymässä oleviin matalapaineisiin.

Sitä ei voi syntyä polaaririntamassa.

Siihen ei yleensä liity merkittäviä sääilmiöitä kuten sateita.

19. Matalapaineen säätä parheiten kuvaa:

Heikkotuulista ja aurinkoista.

Tuulista, mutta poutaista.

Heikkotuulista ja pilvistä.

Tuulista, pilvistä ja sateista.

20. Epävakaassa ilmamassassa:

Sade- ja ukkoskuuorjen syntyminen on epätodennäköistä.

Ilmamassan ilman lämpötila laskee vähemmän kuin 6.5 astetta Celsius / 1000 m.

Konvektion ja termiikin syntyminen on epätodennäköistä.

Pystysuuntaiset liikkeet pyrkivät voimistumaan.

Teoriakurssi 2024 – Sääoppi

Koe

Lahjakorttitilaus

Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne