Skip to content
Search
Search
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumulus toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärvi leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumulus toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärvi leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
kirjaudu
Teoriakurssi 2024 – Sääoppi
Koe
Sähköpostiosoitteesi:
Nimesi:
Aloita koe!
1.
Okkluusiorintamaa kuvaa parhaiten seuraava ominaisuus:
Jäätävä sade ei ole mahdollista.
Sitä ei voi syntyä polaaririntamassa.
Se liittyy täyttymässä oleviin matalapaineisiin.
Siihen ei yleensä liity merkittäviä sääilmiöitä kuten sateita.
2.
Standardi-ilmakehässä Lämpötila muuttuu troposfäärissä:
-6.5 astetta Celsius / 1000 m.
+1.98 astetta Celsius / 1000 ft.
-6.5 astetta Celsius / 1000 ft.
– 10.0 astetta Celsius / 1000 m.
3.
Pääilmamassat ovat:
Arktinen, polaarinen, keskileveysasteiden ja trooppinen ilmamassa.
Trooppinen ja polaarinen ilmamassa.
Arktinen ja polaarinen ilmamassa.
Mantereinen, merellinen ja arktinen ilmamassa.
4.
Vesi voi esiintyä ilmakehässä seuraavissa olomuodoissa:
Kaasumaisena, nestemäisenä ja kiinteänä.
Vain kiinteänä ja kaasumaisena vesihöyrynä.
Vain kaasumaisena ja nestemäisenä.
Vain kiinteänä (jääkiteet, rakeet ja lumi) sekä nestemäisenä (sade- ja sumupisaroina).
5.
Udussa vaakanäkyvyys on:
Udussa vaakanäkyvyyttä ei voi mitata.
1-5 km.
alle 1 km.
5-10 km.
6.
Vesihöyryn kaasumainen pitoisuus ilmakehässä voi olla korkeimmillaan:
Noin 1%.
Noin 10%.
Noin 4%.
Noin 40%.
7.
Sateen synnylle tärkeä edellytys on:
Ilma nousee ja jäähtyy.
Taivaalla on kuuro- tai sadepilviä.
Maanpinnan läheinen ilma on hyvin kosteaa.
Säärintama.
8.
Sääkartalla yksittäiset isobaarit kuvaavat:
Ilmanpaine-ero -voiman suuruutta.
Samaa ilmanpainetta horisontaalisuunnassa.
Ilmanpainekentän korkeutta.
Matala- tai korkeapainetta.
9.
Ilmakehässä tai ilmakehään lämpöä voi siirtyä seuraavasti:
Johtumalla, säteilemällä tai virtaavan ilman mukana.
Kiinteän aineen sisällä säteilemällä.
Virtaavan ilman mukana johtumalla.
Säteilyn osuessa kohteeseen ja heijastuessaan siitä täysin.
10.
Kylmän rintaman yhteydessä:
Kylmä ilmamassa kiilautuu lämpimän ilman alle ja voi synnyttää kuuro- ja ukkospilviä.
Esiintyy laaja-alaista jatkuvaa sadetta.
Esiintyy Altostratus (As) ja Cirrostratus (Cs) pilviä.
Tuuli yleensä rintaman ylityksen aikana kääntyy pohjoisella pallonpuoliskolla vasemmalle ja heikkenee.
11.
Painepinnan korkeuden merenpinnasta kertoo:
Hygrograafi.
Millibaari.
Isohypsi.
Isobaari.
12.
Standardi-ilmakehässä merenpinnan tasolla (0m MSL) ilmakehän perussuureet ovat:
Lämpötila 0 astetta Celsius, paine 1000.00 hPa, tiheys 1.0 kg/m3.
Lämpötila 0 astetta Kelvin, paine 0 hPa, tiheys 0 kg/m3.
Lämpötila 15 astetta Celsius, paine 1013.25 hPa, tiheys 1.225 kg/m3.
Lämpötila -56.5 astetta Celsius , 1013.25 0 hPa, tiheys 1.0 kg/m3.
13.
Terminen turbulenssi tarkoittaa seuraavaa:
Turbulenssia, jota esiintyy erityisesti termisen kesän aikana.
Ilmakehän jäähtyessä ilma laskeutuu ja aiheuttaa turbulenssia maan pinnan lähellä.
Termistä turbulenssia syntyy termisen matalapaineen alueella.
Nousevat ilmavirtaukset, eli termiikit aiheuttavat erityisesti pysty-, mutta myös vaakasuuntaisia ilman liikeitä.
14.
Paine, lämpötila ja tiheys riippuvat toisistaan seuraavalla tavalla:
Tiheys kasvaa, lämpötila on vakio, paine pienenee.
Paine pienenee, lämpötila on vakio, tiheys pienenee.
Paine kasvaa, tiheys pienenee, lämpötila laskee.
Lämpötila nousee, paine on vakio, tiheys kasvaa.
15.
Buys-Ballot’n lain mukaan pohjoisella pallonpuoliskolla selkä vasten tuulta:
Ollaan korkeapaineen keskuksen alueella.
Matalapaineen keskus on oikealla takaviistossa.
Matalapaineen keskus on vasemmalla etuviistossa.
Korkeapaineen keskus on vasemmalla etuviistossa.
16.
Painegradienttivoimaa kuvaa:
Painegradienttivoima on ilmakehässä nolla pystysuunnassa.
Painegradienttivoima vaikuttaa isohypsien suunnassa.
Painegradienttivoima vaikuttaa kohtisuoraan isobaareihin nähden.
Painegradientti voima kasvaa, kun isobaarit ovat kauempana toisistaan.
17.
Tuuliväänne, jossa tuulen nopeus kasvaa ylöspäin ja suunta on vakio, vaikuttaa lentoonlähtöön seuraavasti:
Lentoonlähdössä maakiito lyhenee.
Tuuliväänteellä ei ole vaikutusta.
Lentoonlähdössä nousukulma kasvaa.
Lentoonlähdössä ilmaan nousun jälkeen lentonopeus pyrkii pienenemään.
18.
Jäätämistä (FZ) voi esiintyä se seuraavan ilmiön yhteydessä:
Lämpimän rintaman yhteydessä talvella.
Rae- ja lumisateessa.
Kylmän rintaman ylityksen aikana.
Kovalla pakkasella.
19.
Ilmakehän inversiokerroksen ominaisuus on:
Tuulen nopeus kasvaa inversiokerroksessa.
Ilmakehän ilman lämpötila laskee ylöspäin mentäessä.
Ilmakehän ilman lämpötila nousee yläspäin mentäessä.
Ilman pystysuuntaiset liikkeet pyrkivät voimistumaan.
20.
Auringosta maahan saapuva lyhytaaltoinen lämpösäteily::
Lämmittää ilmakehää ja vain pieni osa siitä pääsee maanpinnalle.
Pilvet eivät vaikuta maanpinnalle saapuvan säteilyn määrään.
Imeytyy kaikki maa-ilmakehä kokonaisuuteen eikä heijastumista tapahdu.
Lämmittää ainoastaan maan pintaa.
Loading…
Lahjakorttitilaus
Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne
Tilaajan nimi
Sähköposti
Puhelinnumerosi
Lahjakortin saajan nimi
Valitse kurssi
Esittelylento 500 m hinaus
Esittelylento 1000 m hinaus
Kysymyksiä tai lisätietoja
Lataa kuitti maksusta tänne
Maksukuitti
Lähetä tilaus