Skip to content
Search
Search
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumulus toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärvi leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
Menu
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumulus toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärvi leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
kirjaudu
Teoriakurssi 2024 – Sääoppi
Koe
Sähköpostiosoitteesi:
Nimesi:
Aloita koe!
1.
Tuuliväänne, jossa tuulen nopeus kasvaa ylöspäin ja suunta on vakio, vaikuttaa laskuun seuraavasti:
Loppulähestymisessä koneen ilmanopeus pyrkii kasvamaan.
loppulähestymisen aikana ilmanopeus pyrkii laskemaan aiheuttaen sakkausvaaran.
Loppulähestymisessä liukukulma pyrkii loivenemaan.
Tuuliväänteellä ei ole vaikutusta.
2.
Konvergenssissa:
Ilma on laskevassa liikkeessä.
Ilma on nousevassa liikkeessä
Ilmaa virtaa vaakasuunnassa samalle alueelle.
Ilman virtaukset hajaantuvat alueelta.
3.
Lämpötilan vuorokausivaihtelun perussyy on:
Tuuli on yöllä heikompaa kuin päivällä.
Pohjois-etelä suuntainen sijainti.
Talvella lämpötila on keskimäärin alheisempi kuin kesällä.
Päivällä aurinko lämmittää ja yöllä ei lämmitä.
4.
Tuuliväänne, jossa tuulen nopeus kasvaa ylöspäin ja suunta on vakio, vaikuttaa lentoonlähtöön seuraavasti:
Lentoonlähdössä ilmaan nousun jälkeen lentonopeus pyrkii pienenemään.
Lentoonlähdössä maakiito lyhenee.
Tuuliväänteellä ei ole vaikutusta.
Lentoonlähdössä nousukulma kasvaa.
5.
Navakkaan (n. 10 m/s) pintatuuleen ei liity seuraava ominaisuus:
Sääkartalla isobaarit ovat lähellä toisiaan.
Etenkin kesäaikaan voimakas pintatuuli on todennäköisempi päivällä kuin yöllä.
Tuuliväänne eli wind shear voi olla voimakas.
Tuulen suunta vaihtelee paljon lyhyen ajan sisällä.
6.
Ilmakehässä tai ilmakehään lämpöä voi siirtyä seuraavasti:
Säteilyn osuessa kohteeseen ja heijastuessaan siitä täysin.
Johtumalla, säteilemällä tai virtaavan ilman mukana.
Virtaavan ilman mukana johtumalla.
Kiinteän aineen sisällä säteilemällä.
7.
Maanpinnan lähellä maanpinnan kitka vaikuttaa tuuleen seuraavasti:
Merellä ja suurilla järvillä kitka on suurempi kuin maalla.
Kitka ei vaikuta tuuleen.
Korkeuden muutos ei vaikuta maanpinnan kitkaan ja tuulen.
Jarruttaa ilman virtausta ja kääntää tuulen suuntaa kohti matalampaa painetta.
8.
Lentosään (näkyvyys ja riittävä pilvikorkeus) kannalta merkittävimpiä pilviä ovat:
Laajat sadepilvet
Keskipilvet.
Altostratus (As) ja Cirrostratus (Cs) pilvet.
Sumupilvet ja konvektiiviset pilvet.
9.
Maan pinnan lähellä tuuli puhaltaa pohjoisella pallonpuoliskolla:
Kiertää matalapainetta vastapäivään ja hieman matalapaineen keskusta kohden kääntyneenä.
Puhaltaa tarkoin isobaarien suunnassa.
Kiertää matalapainetta myötäpäivään.
Suoraan korkeapaineesta matalapaineeseen.
10.
Termiikin synnyttämän kumpupilven alaraja voidaan karkeasti laskea metreinä seuraavasti:
123 * (T-Td), jossa T on ilman lämpötila ja Td kastepistelämpötila.
T-Td, jossa T on ilman lämpötila ja Td kastepistelämpötila .
Termiikin synnyttämän kumpupilven alarajaa ei voi laskea maanpintamittausten perusteella.
1230 * (T-Td), jossa T on ilman lämpötila ja Td kastepistelämpötila.
11.
Termiikki syntyy seuraavasti:
Maan pinnan lähellä lämmennyt ilma alkaa nousta kauttaaltaan ylöspäin.
Maan pinnan lähellä +20 asteeseen Celsiusta lämmennyt ilma alkaa nousta ylöspäin.
Maan pinnan läheinen ympäristöään viieämpi ilma alkaa laskeuta alaspäin.
Maan pinnan lähellä ympäristöään lämpimämpi ilma alkaa nousta ylöspäin.
12.
Lämpö siirtyy maasta ilmakehään pääasiassa seuraavasti:
Lämpö siirtyy ilmaan johtumalla alimpaan millimetrien ilmakerrokseen.
Maanpinnan pitkäaaltoinen lämpösäteily lämmittää ilman.
Haihdunta siirtää havaittavaa lämpöä maasta ilmaan.
Lämpöä ei siirry maasta ilmaan missään tilanteessa, vaan ilma lämmittää aina maata.
13.
Jäätämistä (FZ) voi esiintyä se seuraavan ilmiön yhteydessä:
Lämpimän rintaman yhteydessä talvella.
Rae- ja lumisateessa.
Kylmän rintaman ylityksen aikana.
Kovalla pakkasella.
14.
Maanpinnan läheinen ilmakerros lämpenee seuraavasti:
Maanpinnan pitkäaaltoinen lämpösäteily lämmittää yläpuolellaan olevan ilman.
Lämpimästä maanpinnasta tapahtuva haihdunta lämmittää ilmaa.
Auringosta saapuva lyhytaaltoinen lämpösäteily lämmittää suoraan maanpinnan läheisen ilmakerroksen.
Auringon lyhytaaltoinen lämpösäteily lämmittää maanpinnan, josta lämpö siirtyy ilmaan.
15.
Sateen synnylle tärkeä edellytys on:
Säärintama.
Taivaalla on kuuro- tai sadepilviä.
Ilma nousee ja jäähtyy.
Maanpinnan läheinen ilma on hyvin kosteaa.
16.
Tuulen mekaanista turbulenssia ei todennäköisesti synny seuraavassa tilanteessa:
Tuuli puhaltaa tasaisen jääkentän yllä.
Tuuli puhaltaa vuorten välistä.
Maanpinnan muodot ja rakennukset jarruttavat ilmavirtausta.
Tuuliväänne on voimakas.
17.
Säärintama tarkoittaa:
Nopeasti liikkuvaa sadealuetta.
Matalapaineen ja korkeapaineen välistä rajaa.
Runsaan pilvisyyden aluetta.
Kahden ilmamassan rajavyöhykettä.
18.
Ilman kosteuden määrää voidaan ilmasta seuraavasti:
Kastepistelämpötila on lämpötila, jossa jäähtyvän ilman vesihöyry alkaa tiivistyä.
Suhteellinen kosteus ilmaisee kahden eri lämpöisen ilman absoluuttisten kosteuksien suhteen.
Kyllästyskosteus kertoo ilmassa näkyvässä muodossa olevan veden määrän.
Absoluuttinen ilman kosteus ilmaistaan prosenttilukuna.
19.
Lämpiman sektorin säätä kuvaa kesällä parhaiten seuraava:
Ilma on lämmintä ja kosteaa. Pilvisyys on runsasta ja monin paikoin sataa vettä.
Tuuli puhaltaa voimakkaasti pohjoisesta ja tuo mukanaan viileää ja kuivaa ilmaa.
Ilman kosteus on korkea ja esiintyy melko matalalla olevia stratocumulus- ja cumuluspilviä.
Ilma on kuivaa ja viileää.
20.
Pääilmamassat ovat:
Arktinen, polaarinen, keskileveysasteiden ja trooppinen ilmamassa.
Trooppinen ja polaarinen ilmamassa.
Mantereinen, merellinen ja arktinen ilmamassa.
Arktinen ja polaarinen ilmamassa.
Loading…
Lahjakorttitilaus
Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne
Tilaajan nimi
Sähköposti
Puhelinnumerosi
Lahjakortin saajan nimi
Valitse kurssi
Esittelylento 500 m hinaus
Esittelylento 1000 m hinaus
Kysymyksiä tai lisätietoja
Lataa kuitti maksusta tänne
Maksukuitti
Lähetä tilaus