Skip to content
Search
Search
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumulus toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärvi leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Galleria
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
Menu
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumulus toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärvi leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Galleria
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
kirjaudu
Teoriakurssi 2024 – Sääoppi
Koe
Sähköpostiosoitteesi:
Nimesi:
Aloita koe!
1.
Standardi-ilmakehässä merenpinnan tasolla (0m MSL) ilmakehän perussuureet ovat:
Lämpötila 0 astetta Kelvin, paine 0 hPa, tiheys 0 kg/m3.
Lämpötila 15 astetta Celsius, paine 1013.25 hPa, tiheys 1.225 kg/m3.
Lämpötila 0 astetta Celsius, paine 1000.00 hPa, tiheys 1.0 kg/m3.
Lämpötila -56.5 astetta Celsius , 1013.25 0 hPa, tiheys 1.0 kg/m3.
2.
Konvektio tarkoittaa seuraavaa:
Lämmön siirtymistä säteilemällä ilmakehässä.
Lämmön siirtymistä ilmapyörteiden avulla pystysuunnassa.
Lämmön siirtymistä ilmakehässä vaaka, eli horisontaalisuunnassa.
Lämmön siirtymista ilmakehässä johtumalla.
3.
Nousevassa ilmassa tapahtuu standardi-ilmakehän troposfäärissä seuraavaa:
Paine pienenee, tiheys pienenee, lämpötila laskee.
Paine pienenee, tiheys on vakio, lämpötila laskee.
Paine kasvaa, tiheys kasvaa, lämpötila nousee.
Paine pienenee, tiheys kasvaa, lämpötila pysyy vakiona.
4.
Lämpötilan noustessa ilman kyllästyskosteus:
Pysyy vakiona.
Laskee.
Kasvaa.
Länpötilalla ei ole vaikutusta ilman kyllästyskosteuteen.
5.
Lentosään (näkyvyys ja riittävä pilvikorkeus) kannalta merkittävimpiä pilviä ovat:
Sumupilvet ja konvektiiviset pilvet.
Altostratus (As) ja Cirrostratus (Cs) pilvet.
Laajat sadepilvet
Keskipilvet.
6.
Polaaririntama on seuraavien ilmamassojen välissä:
Arktinen ja trooppinen ilmamassa.
Arktinen ja polaarinen ilmamassa.
Polaarinen ja keskileveysasteiden ilmamassa.
Pasaatituulten vyöhykkeen ja polaarisen ilmamassan välillä.
7.
Lämpö siirtyy maasta ilmakehään pääasiassa seuraavasti:
Maanpinnan pitkäaaltoinen lämpösäteily lämmittää ilman.
Lämpöä ei siirry maasta ilmaan missään tilanteessa, vaan ilma lämmittää aina maata.
Lämpö siirtyy ilmaan johtumalla alimpaan millimetrien ilmakerrokseen.
Haihdunta siirtää havaittavaa lämpöä maasta ilmaan.
8.
Maanpinnan läheinen ilmakerros lämpenee seuraavasti:
Maanpinnan pitkäaaltoinen lämpösäteily lämmittää yläpuolellaan olevan ilman.
Auringon lyhytaaltoinen lämpösäteily lämmittää maanpinnan, josta lämpö siirtyy ilmaan.
Auringosta saapuva lyhytaaltoinen lämpösäteily lämmittää suoraan maanpinnan läheisen ilmakerroksen.
Lämpimästä maanpinnasta tapahtuva haihdunta lämmittää ilmaa.
9.
Geostrofisessa tuulessa:
Maanpinnan kitka jarruttaa tuulta.
Pohjoisella pallonpuoliskolla matalampi paine tuulen liikesuuntaan nähden oikealla.
Painegradienttivoima ja coriolisvoima kumoavat toisensa.
Coriolisvoima vaikuttaa pohjoisella pallonpuoliskolla ilmamolekyylien liikesuuntaan nähden vasemmalle.
10.
Vesi voi esiintyä ilmakehässä seuraavissa olomuodoissa:
Vain kaasumaisena ja nestemäisenä.
Kaasumaisena, nestemäisenä ja kiinteänä.
Vain kiinteänä (jääkiteet, rakeet ja lumi) sekä nestemäisenä (sade- ja sumupisaroina).
Vain kiinteänä ja kaasumaisena vesihöyrynä.
11.
Ilman kosteutta mitataan:
Ilman kosteutta ei voi mitata.
Barograafilla.
Termometrillä.
Hygrometrillä.
12.
Udussa vaakanäkyvyys on:
alle 1 km.
Udussa vaakanäkyvyyttä ei voi mitata.
1-5 km.
5-10 km.
13.
Tuuliväänne, jossa tuulen nopeus kasvaa ylöspäin ja suunta on vakio, vaikuttaa laskuun seuraavasti:
Loppulähestymisessä liukukulma pyrkii loivenemaan.
Loppulähestymisessä koneen ilmanopeus pyrkii kasvamaan.
Tuuliväänteellä ei ole vaikutusta.
loppulähestymisen aikana ilmanopeus pyrkii laskemaan aiheuttaen sakkausvaaran.
14.
Köppenin ilmastoluokittelun perustan on:
Ilmamassojen jakauma eri vuodenaikoina mantereisen ja merellisen ilmamassan välillä.
Kasvillisuuden ja kasvukauden vuotuinen kulku.
Lämpötilan, sateisuuden vuotuinen kulku.
Leveysastejakauman päiväntasaajalta navoille.
15.
Maan pinnan lähellä tuuli puhaltaa pohjoisella pallonpuoliskolla:
Kiertää matalapainetta vastapäivään ja hieman matalapaineen keskusta kohden kääntyneenä.
Puhaltaa tarkoin isobaarien suunnassa.
Kiertää matalapainetta myötäpäivään.
Suoraan korkeapaineesta matalapaineeseen.
16.
Termiikki syntyy seuraavasti:
Maan pinnan lähellä ympäristöään lämpimämpi ilma alkaa nousta ylöspäin.
Maan pinnan lähellä lämmennyt ilma alkaa nousta kauttaaltaan ylöspäin.
Maan pinnan lähellä +20 asteeseen Celsiusta lämmennyt ilma alkaa nousta ylöspäin.
Maan pinnan läheinen ympäristöään viieämpi ilma alkaa laskeuta alaspäin.
17.
Maanpintainversio on voimakas seuraavassa tilanteessa:
Pilvisyys on runsasta ja tuuli kohtalaista tai kovaa.
Taivas on kirkas ja tuuli heikkoa.
Aurinko paistaa korkealta ja pilvisyys on vähäistä.
Yleensä maanpintainversio on voimakkaampi kesällä kuin talvella.
18.
Tuulen mekaanista turbulenssia ei todennäköisesti synny seuraavassa tilanteessa:
Tuuli puhaltaa tasaisen jääkentän yllä.
Maanpinnan muodot ja rakennukset jarruttavat ilmavirtausta.
Tuuliväänne on voimakas.
Tuuli puhaltaa vuorten välistä.
19.
Polaaririntaman matalapaineen syventyessä:
Ilma kiertää mnatalapaineen ympäri pohjoisella pallonpuoliskolla myötäpäivään.
Tuulet pysyvät heikkoina ja sää poutaisena.
Ei synny lämmintä sektoria.
Se yleensä liikkuu lännestä itään ja kylmärintama saavuttaa lämpimän rintaman.
20.
Lämpimän rintaman lähestymiseen liittyy seuraavia merkkejä:
Pilvisyys alkaa lännestä päin lisääntyä ja niiden alaraja laskea, ensimmäisenä saapuu yläpilviä.
Kumpupilvet kasvavat kuuropilviksi ja piakkoin voi esiintä ukkosta.
Voimakas etelätuuli kääntyy luoteeseen.
Alkaa sataa.
Loading…
Lahjakorttitilaus
Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne
Tilaajan nimi
Sähköposti
Puhelinnumerosi
Lahjakortin saajan nimi
Valitse kurssi
Esittelylento 500 m hinaus
Esittelylento 1000 m hinaus
Kysymyksiä tai lisätietoja
Lataa kuitti maksusta tänne
Maksukuitti
Lähetä tilaus