Skip to content
Search
Search
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumulus toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärvi leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Galleria
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
Menu
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumulus toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärvi leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Galleria
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
kirjaudu
Teoriakurssi 2024 – Sääoppi
Koe
Sähköpostiosoitteesi:
Nimesi:
Aloita koe!
1.
Lämpötilan vuorokausivaihtelun perussyy on:
Pohjois-etelä suuntainen sijainti.
Talvella lämpötila on keskimäärin alheisempi kuin kesällä.
Tuuli on yöllä heikompaa kuin päivällä.
Päivällä aurinko lämmittää ja yöllä ei lämmitä.
2.
Ilmakehän yleisimmät kaasut ovat:
Hiilidioksidi, metaani ja otsoni.
Typpi, happi ja vesihöyry.
Krypton, neon ja helium.
Typpi, happi ja argon.
3.
Sääsanomissa pintatuuli mitataan ja ilmoitetaan seuraavasti:
Tuulen suunta ja nopeus mitataan 1 minuutin keskiarvona 1m korkeudella maan pinnasta.
Tuulen hetkellinen suunta ja nopeus 10m korkeudella maan pinnasta.
Tuulen suunta ja nopeus ilmoitetaan 10 minuutin keskiarvona 10m korkeudella maan pinnasta.
Tuulen suunta ja nopeus ilmoitetaan 30 minuutin keskiarvona 30m korkeudella maan pinnasta.
4.
Nousevassa ilmassa tapahtuu standardi-ilmakehän troposfäärissä seuraavaa:
Paine pienenee, tiheys pienenee, lämpötila laskee.
Paine kasvaa, tiheys kasvaa, lämpötila nousee.
Paine pienenee, tiheys kasvaa, lämpötila pysyy vakiona.
Paine pienenee, tiheys on vakio, lämpötila laskee.
5.
Tuulen mekaanista turbulenssia ei todennäköisesti synny seuraavassa tilanteessa:
Tuuli puhaltaa tasaisen jääkentän yllä.
Maanpinnan muodot ja rakennukset jarruttavat ilmavirtausta.
Tuuli puhaltaa vuorten välistä.
Tuuliväänne on voimakas.
6.
METAR on:
Lentokentällä tehtävä lentosäähavaintosanoma.
lentosääennuste.
Säävaroitussanoma.
Meteorologinen alueraportti
7.
Navakkaan (n. 10 m/s) pintatuuleen ei liity seuraava ominaisuus:
Tuulen suunta vaihtelee paljon lyhyen ajan sisällä.
Etenkin kesäaikaan voimakas pintatuuli on todennäköisempi päivällä kuin yöllä.
Tuuliväänne eli wind shear voi olla voimakas.
Sääkartalla isobaarit ovat lähellä toisiaan.
8.
Ilmakehän tilaa kuvaavat kolme perussuuretta ovat:
Lämpötila, tuuli ja kosteus.
Paine, tiheys ja kosteus.
Tiheys, lämpötila ja paine.
Lämpötila, tiheys ja pölypitoisuus.
9.
Köppenin ilmastoluokittelun perustan on:
Lämpötilan, sateisuuden vuotuinen kulku.
Leveysastejakauman päiväntasaajalta navoille.
Ilmamassojen jakauma eri vuodenaikoina mantereisen ja merellisen ilmamassan välillä.
Kasvillisuuden ja kasvukauden vuotuinen kulku.
10.
Lämpimän rintaman lähestyessä pilvisyydessä tapahtuu seuraavia muutoksia:
Rintaman edellä pilvien alaraja pysyy vakiona.
Aluksi yläpilviä, sitten paksunevia keskipilviä ja lähellä rintamaa laajaa sadepilvisyyttä.
Aluksi pilvisyys vähenee ja sitten se lisääntyy nopeasti ja muuttuu kuuro- ja ukkospilviksi.
Aidot sadepilvet lisääntyvät nopeasti ilman edeltävää vähittäistä pilvisyyden lisääntymistä.
11.
Kylmän rintaman yhteydessä:
Tuuli yleensä rintaman ylityksen aikana kääntyy pohjoisella pallonpuoliskolla vasemmalle ja heikkenee.
Esiintyy laaja-alaista jatkuvaa sadetta.
Esiintyy Altostratus (As) ja Cirrostratus (Cs) pilviä.
Kylmä ilmamassa kiilautuu lämpimän ilman alle ja voi synnyttää kuuro- ja ukkospilviä.
12.
Säärintama tarkoittaa:
Runsaan pilvisyyden aluetta.
Kahden ilmamassan rajavyöhykettä.
Nopeasti liikkuvaa sadealuetta.
Matalapaineen ja korkeapaineen välistä rajaa.
13.
Ilmakehässä tai ilmakehään lämpöä voi siirtyä seuraavasti:
Säteilyn osuessa kohteeseen ja heijastuessaan siitä täysin.
Johtumalla, säteilemällä tai virtaavan ilman mukana.
Virtaavan ilman mukana johtumalla.
Kiinteän aineen sisällä säteilemällä.
14.
Painepinnan korkeuden merenpinnasta kertoo:
Isobaari.
Millibaari.
Isohypsi.
Hygrograafi.
15.
Polaaririntama on seuraavien ilmamassojen välissä:
Pasaatituulten vyöhykkeen ja polaarisen ilmamassan välillä.
Polaarinen ja keskileveysasteiden ilmamassa.
Arktinen ja polaarinen ilmamassa.
Arktinen ja trooppinen ilmamassa.
16.
Lämpö siirtyy maasta ilmakehään pääasiassa seuraavasti:
Lämpö siirtyy ilmaan johtumalla alimpaan millimetrien ilmakerrokseen.
Maanpinnan pitkäaaltoinen lämpösäteily lämmittää ilman.
Lämpöä ei siirry maasta ilmaan missään tilanteessa, vaan ilma lämmittää aina maata.
Haihdunta siirtää havaittavaa lämpöä maasta ilmaan.
17.
Sumussa seuraava väittämä ei pidä paikkansa:
Sumu huonontaa vaaka- ja pystynäkyvyyttä.
Sumu hankaloittaa merkittävästi asentotajun säilyttämistä lennettäessä.
Sumu ei vaikuta pystynäkyvyyteen.
Suomessa eniuten sumuja esiintyy syksyllä ja talvella.
18.
Lämpötilan noustessa ilman kyllästyskosteus:
Pysyy vakiona.
Kasvaa.
Länpötilalla ei ole vaikutusta ilman kyllästyskosteuteen.
Laskee.
19.
Korkeapaineessa:
Ilman tiheys on suurempi kuin 1.225 kg/m3.
Sääkartalla isobaarit ovat harvassa.
Merenpintaan redukoitu ilmanpaine on korkeampi kuin 1013.25 hPa.
Merenpintaan redukoitu ilmanpaine on korkeampi kuin ympäröivällä alueella.
20.
Termiikki syntyy seuraavasti:
Maan pinnan lähellä lämmennyt ilma alkaa nousta kauttaaltaan ylöspäin.
Maan pinnan läheinen ympäristöään viieämpi ilma alkaa laskeuta alaspäin.
Maan pinnan lähellä ympäristöään lämpimämpi ilma alkaa nousta ylöspäin.
Maan pinnan lähellä +20 asteeseen Celsiusta lämmennyt ilma alkaa nousta ylöspäin.
Loading…
Lahjakorttitilaus
Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne
Tilaajan nimi
Sähköposti
Puhelinnumerosi
Lahjakortin saajan nimi
Valitse kurssi
Esittelylento 500 m hinaus
Esittelylento 1000 m hinaus
Kysymyksiä tai lisätietoja
Lataa kuitti maksusta tänne
Maksukuitti
Lähetä tilaus