Skip to content
Search
Search
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumulus toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärvi leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumulus toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärvi leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
kirjaudu
Teoriakurssi 2024 – Sääoppi
Koe
Sähköpostiosoitteesi:
Nimesi:
Aloita koe!
1.
Vesihöyryn kaasumainen pitoisuus ilmakehässä voi olla korkeimmillaan:
Noin 40%.
Noin 10%.
Noin 1%.
Noin 4%.
2.
Veden tiivistyminen tarkoittaa:
Vesihöyry kondensoituu nestemäiseksi.
Ilmakehän vesi haihtuu ja muuttuu kaasumaiseksi.
Ilmakehän nestemäinen vesi muuttuu jääksi.
Vesihöyry muuttuu suoraan kiinteään olomuotoon, eli jääksi.
3.
Sateen synnylle tärkeä edellytys on:
Ilma nousee ja jäähtyy.
Taivaalla on kuuro- tai sadepilviä.
Säärintama.
Maanpinnan läheinen ilma on hyvin kosteaa.
4.
Lämpötilan vuorokausivaihtelua lisää:
Runsas pilvisyys.
Korkea ilmankosteus.
Heikko tuuli tai tyyni sää.
Sumun syntyminen.
5.
Pääilmamassat ovat:
Arktinen, polaarinen, keskileveysasteiden ja trooppinen ilmamassa.
Trooppinen ja polaarinen ilmamassa.
Arktinen ja polaarinen ilmamassa.
Mantereinen, merellinen ja arktinen ilmamassa.
6.
Udussa vaakanäkyvyys on:
1-5 km.
Udussa vaakanäkyvyyttä ei voi mitata.
alle 1 km.
5-10 km.
7.
Standardi-ilmakehässä Lämpötila muuttuu troposfäärissä:
– 10.0 astetta Celsius / 1000 m.
-6.5 astetta Celsius / 1000 ft.
-6.5 astetta Celsius / 1000 m.
+1.98 astetta Celsius / 1000 ft.
8.
Vesi voi esiintyä ilmakehässä seuraavissa olomuodoissa:
Vain kiinteänä ja kaasumaisena vesihöyrynä.
Vain kaasumaisena ja nestemäisenä.
Kaasumaisena, nestemäisenä ja kiinteänä.
Vain kiinteänä (jääkiteet, rakeet ja lumi) sekä nestemäisenä (sade- ja sumupisaroina).
9.
Paine, lämpötila ja tiheys riippuvat toisistaan seuraavalla tavalla:
Lämpötila nousee, paine on vakio, tiheys kasvaa.
Paine kasvaa, tiheys pienenee, lämpötila laskee.
Tiheys kasvaa, lämpötila on vakio, paine pienenee.
Paine pienenee, lämpötila on vakio, tiheys pienenee.
10.
Lämpimän rintaman lähestymiseen liittyy seuraavia merkkejä:
Voimakas etelätuuli kääntyy luoteeseen.
Alkaa sataa.
Pilvisyys alkaa lännestä päin lisääntyä ja niiden alaraja laskea, ensimmäisenä saapuu yläpilviä.
Kumpupilvet kasvavat kuuropilviksi ja piakkoin voi esiintä ukkosta.
11.
Säärintama tarkoittaa:
Nopeasti liikkuvaa sadealuetta.
Runsaan pilvisyyden aluetta.
Matalapaineen ja korkeapaineen välistä rajaa.
Kahden ilmamassan rajavyöhykettä.
12.
Epävakaassa ilmamassassa:
Sade- ja ukkoskuuorjen syntyminen on epätodennäköistä.
Pystysuuntaiset liikkeet pyrkivät voimistumaan.
Konvektion ja termiikin syntyminen on epätodennäköistä.
Ilmamassan ilman lämpötila laskee vähemmän kuin 6.5 astetta Celsius / 1000 m.
13.
Terminen turbulenssi tarkoittaa seuraavaa:
Termistä turbulenssia syntyy termisen matalapaineen alueella.
Turbulenssia, jota esiintyy erityisesti termisen kesän aikana.
Nousevat ilmavirtaukset, eli termiikit aiheuttavat erityisesti pysty-, mutta myös vaakasuuntaisia ilman liikeitä.
Ilmakehän jäähtyessä ilma laskeutuu ja aiheuttaa turbulenssia maan pinnan lähellä.
14.
Painegradienttivoimaa kuvaa:
Painegradienttivoima vaikuttaa isohypsien suunnassa.
Painegradienttivoima on ilmakehässä nolla pystysuunnassa.
Painegradienttivoima vaikuttaa kohtisuoraan isobaareihin nähden.
Painegradientti voima kasvaa, kun isobaarit ovat kauempana toisistaan.
15.
Sumussa seuraava väittämä ei pidä paikkansa:
Sumu hankaloittaa merkittävästi asentotajun säilyttämistä lennettäessä.
Sumu huonontaa vaaka- ja pystynäkyvyyttä.
Sumu ei vaikuta pystynäkyvyyteen.
Suomessa eniuten sumuja esiintyy syksyllä ja talvella.
16.
Tuuligradientissa:
Tuuligradientissa maan pinnan lähellä tuuli yleensä heikkenee ylöspäin mentäessä.
Tuuligradientti ja tuuliväänne (wind shear) tarkoittavat eri asiaa.
Maanpinnan kitka ei vaikuta tuuligradienttiin maanpinnan lähellä.
Tuulen nopeus ja/tai suunta muuttuu pysty- tai vaakasuunnassa.
17.
Standardi-ilmakehässä merenpinnan tasolla (0m MSL) ilmakehän perussuureet ovat:
Lämpötila 0 astetta Celsius, paine 1000.00 hPa, tiheys 1.0 kg/m3.
Lämpötila 0 astetta Kelvin, paine 0 hPa, tiheys 0 kg/m3.
Lämpötila -56.5 astetta Celsius , 1013.25 0 hPa, tiheys 1.0 kg/m3.
Lämpötila 15 astetta Celsius, paine 1013.25 hPa, tiheys 1.225 kg/m3.
18.
Maan pinnan läheisessä ilmakerroksessa kohoavan ilman lämpötila muuttuu:
Kohoavan ilman lämpötila pysyy vakiona.
-6.5 astetta Celsius / 1000 ft.
-6.5 astetta Celsius / 1000 m.
-10 astetta Celsius / 1000 m.
19.
Termiikki syntyy seuraavasti:
Maan pinnan lähellä ympäristöään lämpimämpi ilma alkaa nousta ylöspäin.
Maan pinnan lähellä lämmennyt ilma alkaa nousta kauttaaltaan ylöspäin.
Maan pinnan lähellä +20 asteeseen Celsiusta lämmennyt ilma alkaa nousta ylöspäin.
Maan pinnan läheinen ympäristöään viieämpi ilma alkaa laskeuta alaspäin.
20.
Ilman kosteutta mitataan:
Termometrillä.
Hygrometrillä.
Ilman kosteutta ei voi mitata.
Barograafilla.
Loading…
Lahjakorttitilaus
Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne
Tilaajan nimi
Sähköposti
Puhelinnumerosi
Lahjakortin saajan nimi
Valitse kurssi
Esittelylento 500 m hinaus
Esittelylento 1000 m hinaus
Kysymyksiä tai lisätietoja
Lataa kuitti maksusta tänne
Maksukuitti
Lähetä tilaus