Skip to content
Search
Search
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumulus toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärvi leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumulus toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärvi leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
kirjaudu
Teoriakurssi 2024 – Sääoppi
Koe
Sähköpostiosoitteesi:
Nimesi:
Aloita koe!
1.
Lämpötilan vuorokausivaihtelun perussyy on:
Päivällä aurinko lämmittää ja yöllä ei lämmitä.
Talvella lämpötila on keskimäärin alheisempi kuin kesällä.
Pohjois-etelä suuntainen sijainti.
Tuuli on yöllä heikompaa kuin päivällä.
2.
Ilmakehän tilaa kuvaavat kolme perussuuretta ovat:
Paine, tiheys ja kosteus.
Lämpötila, tiheys ja pölypitoisuus.
Lämpötila, tuuli ja kosteus.
Tiheys, lämpötila ja paine.
3.
Ilmakehän yleisimmät kaasut ovat:
Typpi, happi ja vesihöyry.
Hiilidioksidi, metaani ja otsoni.
Krypton, neon ja helium.
Typpi, happi ja argon.
4.
Auringosta maahan saapuva lyhytaaltoinen lämpösäteily::
Lämmittää ainoastaan maan pintaa.
Pilvet eivät vaikuta maanpinnalle saapuvan säteilyn määrään.
Imeytyy kaikki maa-ilmakehä kokonaisuuteen eikä heijastumista tapahdu.
Lämmittää ilmakehää ja vain pieni osa siitä pääsee maanpinnalle.
5.
Lämpimän rintaman lähestyessä pilvisyydessä tapahtuu seuraavia muutoksia:
Rintaman edellä pilvien alaraja pysyy vakiona.
Aluksi pilvisyys vähenee ja sitten se lisääntyy nopeasti ja muuttuu kuuro- ja ukkospilviksi.
Aluksi yläpilviä, sitten paksunevia keskipilviä ja lähellä rintamaa laajaa sadepilvisyyttä.
Aidot sadepilvet lisääntyvät nopeasti ilman edeltävää vähittäistä pilvisyyden lisääntymistä.
6.
Navakkaan (n. 10 m/s) pintatuuleen ei liity seuraava ominaisuus:
Etenkin kesäaikaan voimakas pintatuuli on todennäköisempi päivällä kuin yöllä.
Tuulen suunta vaihtelee paljon lyhyen ajan sisällä.
Sääkartalla isobaarit ovat lähellä toisiaan.
Tuuliväänne eli wind shear voi olla voimakas.
7.
Termiikin synnyttämän kumpupilven alaraja voidaan karkeasti laskea metreinä seuraavasti:
123 * (T-Td), jossa T on ilman lämpötila ja Td kastepistelämpötila.
T-Td, jossa T on ilman lämpötila ja Td kastepistelämpötila .
1230 * (T-Td), jossa T on ilman lämpötila ja Td kastepistelämpötila.
Termiikin synnyttämän kumpupilven alarajaa ei voi laskea maanpintamittausten perusteella.
8.
Termiikki syntyy seuraavasti:
Maan pinnan lähellä ympäristöään lämpimämpi ilma alkaa nousta ylöspäin.
Maan pinnan lähellä lämmennyt ilma alkaa nousta kauttaaltaan ylöspäin.
Maan pinnan lähellä +20 asteeseen Celsiusta lämmennyt ilma alkaa nousta ylöspäin.
Maan pinnan läheinen ympäristöään viieämpi ilma alkaa laskeuta alaspäin.
9.
METAR-sanomassa sana ‘CAVOK’ tarkoittaa:
Ilmassa ei ole savua tai auerta.
Taivaalla ei ole lainkaan pilviä.
Näkyvyys yli 10 km, ei operatiivisesti merkittäviä pilviä eikä merkittäviä sääilmiöitä.
Automaatin tekemää säämittausta ja -sanomaa.
10.
Polaaririntaman matalapaineen syventyessä:
Ei synny lämmintä sektoria.
Se yleensä liikkuu lännestä itään ja kylmärintama saavuttaa lämpimän rintaman.
Tuulet pysyvät heikkoina ja sää poutaisena.
Ilma kiertää mnatalapaineen ympäri pohjoisella pallonpuoliskolla myötäpäivään.
11.
Ilmakehän jaetaan lämpötilan perusteella kerroksiin, jotka alhaalta ylöspäin ovat:
Termosfääri, mesosfääri ja troposfääri.
Troposfääri, mesosfääri ja stratosfääri.
Troposfääri, stratosfääri ja mesosfääri.
Mesosfääri, troposfääri ja stratosfääri.
12.
Geostrofisessa tuulessa:
Painegradienttivoima ja coriolisvoima kumoavat toisensa.
Pohjoisella pallonpuoliskolla matalampi paine tuulen liikesuuntaan nähden oikealla.
Maanpinnan kitka jarruttaa tuulta.
Coriolisvoima vaikuttaa pohjoisella pallonpuoliskolla ilmamolekyylien liikesuuntaan nähden vasemmalle.
13.
Standardi-ilmakehässä 11 km eli 36 000 jalan korkeudessa merenpinnasta:
Lämpötila on +15.0 astetta Celsius.
Lämpötila on -44.5 astetta Celsius.
Lämpötila on -56.5 astetta Celsius.
Lämpötila on -100.0 astetta Celsius.
14.
Okkluusiorintamaa kuvaa parhaiten seuraava ominaisuus:
Sitä ei voi syntyä polaaririntamassa.
Jäätävä sade ei ole mahdollista.
Siihen ei yleensä liity merkittäviä sääilmiöitä kuten sateita.
Se liittyy täyttymässä oleviin matalapaineisiin.
15.
Lämpimän rintaman lähestymiseen liittyy seuraavia merkkejä:
Voimakas etelätuuli kääntyy luoteeseen.
Pilvisyys alkaa lännestä päin lisääntyä ja niiden alaraja laskea, ensimmäisenä saapuu yläpilviä.
Kumpupilvet kasvavat kuuropilviksi ja piakkoin voi esiintä ukkosta.
Alkaa sataa.
16.
Lämpiman sektorin säätä kuvaa kesällä parhaiten seuraava:
Ilma on lämmintä ja kosteaa. Pilvisyys on runsasta ja monin paikoin sataa vettä.
Ilma on kuivaa ja viileää.
Tuuli puhaltaa voimakkaasti pohjoisesta ja tuo mukanaan viileää ja kuivaa ilmaa.
Ilman kosteus on korkea ja esiintyy melko matalalla olevia stratocumulus- ja cumuluspilviä.
17.
Sääsanomissa pintatuuli mitataan ja ilmoitetaan seuraavasti:
Tuulen suunta ja nopeus mitataan 1 minuutin keskiarvona 1m korkeudella maan pinnasta.
Tuulen suunta ja nopeus ilmoitetaan 10 minuutin keskiarvona 10m korkeudella maan pinnasta.
Tuulen suunta ja nopeus ilmoitetaan 30 minuutin keskiarvona 30m korkeudella maan pinnasta.
Tuulen hetkellinen suunta ja nopeus 10m korkeudella maan pinnasta.
18.
Pääilmamassat ovat:
Arktinen, polaarinen, keskileveysasteiden ja trooppinen ilmamassa.
Mantereinen, merellinen ja arktinen ilmamassa.
Trooppinen ja polaarinen ilmamassa.
Arktinen ja polaarinen ilmamassa.
19.
Sateen synnylle tärkeä edellytys on:
Taivaalla on kuuro- tai sadepilviä.
Ilma nousee ja jäähtyy.
Maanpinnan läheinen ilma on hyvin kosteaa.
Säärintama.
20.
Mistä pilvestä sataa tihkusadetta:
Sumupilvi, eli stratus (St).
Aito sadepilvi, eli nimbostratus (Ns).
Kuuropilvi, eli cumulonimbus (Cb).
Altocumulus, (Ac).
Loading…
Lahjakorttitilaus
Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne
Tilaajan nimi
Sähköposti
Puhelinnumerosi
Lahjakortin saajan nimi
Valitse kurssi
Esittelylento 500 m hinaus
Esittelylento 1000 m hinaus
Kysymyksiä tai lisätietoja
Lataa kuitti maksusta tänne
Maksukuitti
Lähetä tilaus