Skip to content
Search
Search
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumuluksen toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärven leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu kurssille
Tilaa lahjakortti
Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset
Opettajat
Lentokenttä
Cumuluksen kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
Webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumuluksen kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumuluksen historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumuluksen säännöt
Tietosuojaseloste
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumuluksen toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärven leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu kurssille
Tilaa lahjakortti
Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset
Opettajat
Lentokenttä
Cumuluksen kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
Webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumuluksen kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumuluksen historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumuluksen säännöt
Tietosuojaseloste
kirjaudu
Teoriakurssi 2024 – Sääoppi
Koe
Sähköpostiosoitteesi:
Nimesi:
Aloita koe!
1.
Lämpötilan vuorokausivaihtelun perussyy on:
Päivällä aurinko lämmittää ja yöllä ei lämmitä.
Tuuli on yöllä heikompaa kuin päivällä.
Talvella lämpötila on keskimäärin alheisempi kuin kesällä.
Pohjois-etelä suuntainen sijainti.
2.
Standardi-ilmakehässä Lämpötila muuttuu troposfäärissä:
-6.5 astetta Celsius / 1000 ft.
– 10.0 astetta Celsius / 1000 m.
+1.98 astetta Celsius / 1000 ft.
-6.5 astetta Celsius / 1000 m.
3.
Geostrofisessa tuulessa:
Maanpinnan kitka jarruttaa tuulta.
Pohjoisella pallonpuoliskolla matalampi paine tuulen liikesuuntaan nähden oikealla.
Painegradienttivoima ja coriolisvoima kumoavat toisensa.
Coriolisvoima vaikuttaa pohjoisella pallonpuoliskolla ilmamolekyylien liikesuuntaan nähden vasemmalle.
4.
Vesi voi esiintyä ilmakehässä seuraavissa olomuodoissa:
Kaasumaisena, nestemäisenä ja kiinteänä.
Vain kiinteänä ja kaasumaisena vesihöyrynä.
Vain kiinteänä (jääkiteet, rakeet ja lumi) sekä nestemäisenä (sade- ja sumupisaroina).
Vain kaasumaisena ja nestemäisenä.
5.
Sääsanomissa pintatuuli mitataan ja ilmoitetaan seuraavasti:
Tuulen suunta ja nopeus ilmoitetaan 30 minuutin keskiarvona 30m korkeudella maan pinnasta.
Tuulen suunta ja nopeus mitataan 1 minuutin keskiarvona 1m korkeudella maan pinnasta.
Tuulen suunta ja nopeus ilmoitetaan 10 minuutin keskiarvona 10m korkeudella maan pinnasta.
Tuulen hetkellinen suunta ja nopeus 10m korkeudella maan pinnasta.
6.
Korkeapaineessa:
Ilman tiheys on suurempi kuin 1.225 kg/m3.
Merenpintaan redukoitu ilmanpaine on korkeampi kuin 1013.25 hPa.
Sääkartalla isobaarit ovat harvassa.
Merenpintaan redukoitu ilmanpaine on korkeampi kuin ympäröivällä alueella.
7.
Vesihöyryn kaasumainen pitoisuus ilmakehässä voi olla korkeimmillaan:
Noin 1%.
Noin 4%.
Noin 10%.
Noin 40%.
8.
Konvergenssissa:
Ilmaa virtaa vaakasuunnassa samalle alueelle.
Ilma on nousevassa liikkeessä
Ilma on laskevassa liikkeessä.
Ilman virtaukset hajaantuvat alueelta.
9.
Mistä pilvestä sataa tihkusadetta:
Aito sadepilvi, eli nimbostratus (Ns).
Altocumulus, (Ac).
Sumupilvi, eli stratus (St).
Kuuropilvi, eli cumulonimbus (Cb).
10.
Lämpö siirtyy maasta ilmakehään pääasiassa seuraavasti:
Lämpöä ei siirry maasta ilmaan missään tilanteessa, vaan ilma lämmittää aina maata.
Lämpö siirtyy ilmaan johtumalla alimpaan millimetrien ilmakerrokseen.
Haihdunta siirtää havaittavaa lämpöä maasta ilmaan.
Maanpinnan pitkäaaltoinen lämpösäteily lämmittää ilman.
11.
Standardi-ilmakehässä 11 km eli 36 000 jalan korkeudessa merenpinnasta:
Lämpötila on -44.5 astetta Celsius.
Lämpötila on -56.5 astetta Celsius.
Lämpötila on +15.0 astetta Celsius.
Lämpötila on -100.0 astetta Celsius.
12.
Tuulen mekaanista turbulenssia ei todennäköisesti synny seuraavassa tilanteessa:
Tuuli puhaltaa vuorten välistä.
Tuuli puhaltaa tasaisen jääkentän yllä.
Maanpinnan muodot ja rakennukset jarruttavat ilmavirtausta.
Tuuliväänne on voimakas.
13.
Ilman kosteuden määrää voidaan ilmasta seuraavasti:
Absoluuttinen ilman kosteus ilmaistaan prosenttilukuna.
Kyllästyskosteus kertoo ilmassa näkyvässä muodossa olevan veden määrän.
Kastepistelämpötila on lämpötila, jossa jäähtyvän ilman vesihöyry alkaa tiivistyä.
Suhteellinen kosteus ilmaisee kahden eri lämpöisen ilman absoluuttisten kosteuksien suhteen.
14.
Kylmän rintaman yhteydessä:
Tuuli yleensä rintaman ylityksen aikana kääntyy pohjoisella pallonpuoliskolla vasemmalle ja heikkenee.
Kylmä ilmamassa kiilautuu lämpimän ilman alle ja voi synnyttää kuuro- ja ukkospilviä.
Esiintyy Altostratus (As) ja Cirrostratus (Cs) pilviä.
Esiintyy laaja-alaista jatkuvaa sadetta.
15.
Sumussa seuraava väittämä ei pidä paikkansa:
Suomessa eniuten sumuja esiintyy syksyllä ja talvella.
Sumu ei vaikuta pystynäkyvyyteen.
Sumu huonontaa vaaka- ja pystynäkyvyyttä.
Sumu hankaloittaa merkittävästi asentotajun säilyttämistä lennettäessä.
16.
Lentosään (näkyvyys ja riittävä pilvikorkeus) kannalta merkittävimpiä pilviä ovat:
Sumupilvet ja konvektiiviset pilvet.
Laajat sadepilvet
Keskipilvet.
Altostratus (As) ja Cirrostratus (Cs) pilvet.
17.
Veden tiivistyminen tarkoittaa:
Vesihöyry muuttuu suoraan kiinteään olomuotoon, eli jääksi.
Ilmakehän nestemäinen vesi muuttuu jääksi.
Ilmakehän vesi haihtuu ja muuttuu kaasumaiseksi.
Vesihöyry kondensoituu nestemäiseksi.
18.
Nousevassa ilmassa tapahtuu standardi-ilmakehän troposfäärissä seuraavaa:
Paine kasvaa, tiheys kasvaa, lämpötila nousee.
Paine pienenee, tiheys kasvaa, lämpötila pysyy vakiona.
Paine pienenee, tiheys on vakio, lämpötila laskee.
Paine pienenee, tiheys pienenee, lämpötila laskee.
19.
Udussa vaakanäkyvyys on:
alle 1 km.
5-10 km.
Udussa vaakanäkyvyyttä ei voi mitata.
1-5 km.
20.
Tuuliväänne, jossa tuulen nopeus kasvaa ylöspäin ja suunta on vakio, vaikuttaa lentoonlähtöön seuraavasti:
Lentoonlähdössä nousukulma kasvaa.
Lentoonlähdössä ilmaan nousun jälkeen lentonopeus pyrkii pienenemään.
Tuuliväänteellä ei ole vaikutusta.
Lentoonlähdössä maakiito lyhenee.
Loading…
Lahjakorttitilaus
Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne
Tilaajan nimi
Sähköposti
Puhelinnumerosi
Lahjakortin saajan nimi
Valitse kurssi
Esittelylento 500 m hinaus
Esittelylento 1000 m hinaus
Kysymyksiä tai lisätietoja
Lataa kuitti maksusta tänne
Maksukuitti
Lähetä tilaus