Teoriakurssi 2024 - Sääoppi

Sähköpostiosoitteesi:

Nimesi:

1. Ilmakehän yleisimmät kaasut ovat:

Typpi, happi ja vesihöyry.

Krypton, neon ja helium.

Hiilidioksidi, metaani ja otsoni.

Typpi, happi ja argon.

2. Ilman kosteuden määrää voidaan ilmasta seuraavasti:

Kyllästyskosteus kertoo ilmassa näkyvässä muodossa olevan veden määrän.

Kastepistelämpötila on lämpötila, jossa jäähtyvän ilman vesihöyry alkaa tiivistyä.

Suhteellinen kosteus ilmaisee kahden eri lämpöisen ilman absoluuttisten kosteuksien suhteen.

Absoluuttinen ilman kosteus ilmaistaan prosenttilukuna.

3. Kylmän rintaman yhteydessä:

Esiintyy Altostratus (As) ja Cirrostratus (Cs) pilviä.

Tuuli yleensä rintaman ylityksen aikana kääntyy pohjoisella pallonpuoliskolla vasemmalle ja heikkenee.

Kylmä ilmamassa kiilautuu lämpimän ilman alle ja voi synnyttää kuuro- ja ukkospilviä.

Esiintyy laaja-alaista jatkuvaa sadetta.

4. Ilmakehän inversiokerroksen ominaisuus on:

Ilman pystysuuntaiset liikkeet pyrkivät voimistumaan.

Ilmakehän ilman lämpötila nousee yläspäin mentäessä.

Ilmakehän ilman lämpötila laskee ylöspäin mentäessä.

Tuulen nopeus kasvaa inversiokerroksessa.

5. Termiikin synnyttämän kumpupilven alaraja voidaan karkeasti laskea metreinä seuraavasti:

1230 * (T-Td), jossa T on ilman lämpötila ja Td kastepistelämpötila.

123 * (T-Td), jossa T on ilman lämpötila ja Td kastepistelämpötila.

T-Td, jossa T on ilman lämpötila ja Td kastepistelämpötila .

Termiikin synnyttämän kumpupilven alarajaa ei voi laskea maanpintamittausten perusteella.

6. Termiikki syntyy seuraavasti:

Maan pinnan lähellä +20 asteeseen Celsiusta lämmennyt ilma alkaa nousta ylöspäin.

Maan pinnan lähellä ympäristöään lämpimämpi ilma alkaa nousta ylöspäin.

Maan pinnan lähellä lämmennyt ilma alkaa nousta kauttaaltaan ylöspäin.

Maan pinnan läheinen ympäristöään viieämpi ilma alkaa laskeuta alaspäin.

7. Navakkaan (n. 10 m/s) pintatuuleen ei liity seuraava ominaisuus:

Etenkin kesäaikaan voimakas pintatuuli on todennäköisempi päivällä kuin yöllä.

Tuuliväänne eli wind shear voi olla voimakas.

Tuulen suunta vaihtelee paljon lyhyen ajan sisällä.

Sääkartalla isobaarit ovat lähellä toisiaan.

8. Nousevassa ilmassa tapahtuu standardi-ilmakehän troposfäärissä seuraavaa:

Paine pienenee, tiheys on vakio, lämpötila laskee.

Paine pienenee, tiheys pienenee, lämpötila laskee.

Paine pienenee, tiheys kasvaa, lämpötila pysyy vakiona.

Paine kasvaa, tiheys kasvaa, lämpötila nousee.

9. Ilmakehän tilaa kuvaavat kolme perussuuretta ovat:

Tiheys, lämpötila ja paine.

Paine, tiheys ja kosteus.

Lämpötila, tiheys ja pölypitoisuus.

Lämpötila, tuuli ja kosteus.

10. Lämpötilan noustessa ilman kyllästyskosteus:

Länpötilalla ei ole vaikutusta ilman kyllästyskosteuteen.

Pysyy vakiona.

Laskee.

Kasvaa.

11. Matalapaineen säätä parheiten kuvaa:

Heikkotuulista ja pilvistä.

Tuulista, mutta poutaista.

Tuulista, pilvistä ja sateista.

Heikkotuulista ja aurinkoista.

12. Geostrofisessa tuulessa:

Coriolisvoima vaikuttaa pohjoisella pallonpuoliskolla ilmamolekyylien liikesuuntaan nähden vasemmalle.

Painegradienttivoima ja coriolisvoima kumoavat toisensa.

Maanpinnan kitka jarruttaa tuulta.

Pohjoisella pallonpuoliskolla matalampi paine tuulen liikesuuntaan nähden oikealla.

13. Maanpintainversio on voimakas seuraavassa tilanteessa:

Yleensä maanpintainversio on voimakkaampi kesällä kuin talvella.

Taivas on kirkas ja tuuli heikkoa.

Pilvisyys on runsasta ja tuuli kohtalaista tai kovaa.

Aurinko paistaa korkealta ja pilvisyys on vähäistä.

14. Sääkartalla yksittäiset isobaarit kuvaavat:

Ilmanpainekentän korkeutta.

Samaa ilmanpainetta horisontaalisuunnassa.

Matala- tai korkeapainetta.

Ilmanpaine-ero -voiman suuruutta.

15. Veden tiivistyminen tarkoittaa:

Ilmakehän vesi haihtuu ja muuttuu kaasumaiseksi.

Vesihöyry kondensoituu nestemäiseksi.

Vesihöyry muuttuu suoraan kiinteään olomuotoon, eli jääksi.

Ilmakehän nestemäinen vesi muuttuu jääksi.

16. Auringosta maahan saapuva lyhytaaltoinen lämpösäteily::

Lämmittää ainoastaan maan pintaa.

Pilvet eivät vaikuta maanpinnalle saapuvan säteilyn määrään.

Lämmittää ilmakehää ja vain pieni osa siitä pääsee maanpinnalle.

Imeytyy kaikki maa-ilmakehä kokonaisuuteen eikä heijastumista tapahdu.

17. Lämpimän rintaman lähestymiseen liittyy seuraavia merkkejä:

Alkaa sataa.

Voimakas etelätuuli kääntyy luoteeseen.

Kumpupilvet kasvavat kuuropilviksi ja piakkoin voi esiintä ukkosta.

Pilvisyys alkaa lännestä päin lisääntyä ja niiden alaraja laskea, ensimmäisenä saapuu yläpilviä.

18. Lämpö siirtyy maasta ilmakehään pääasiassa seuraavasti:

Maanpinnan pitkäaaltoinen lämpösäteily lämmittää ilman.

Haihdunta siirtää havaittavaa lämpöä maasta ilmaan.

Lämpö siirtyy ilmaan johtumalla alimpaan millimetrien ilmakerrokseen.

Lämpöä ei siirry maasta ilmaan missään tilanteessa, vaan ilma lämmittää aina maata.

19. Maan pinnan lähellä tuuli puhaltaa pohjoisella pallonpuoliskolla:

Kiertää matalapainetta myötäpäivään.

Puhaltaa tarkoin isobaarien suunnassa.

Suoraan korkeapaineesta matalapaineeseen.

Kiertää matalapainetta vastapäivään ja hieman matalapaineen keskusta kohden kääntyneenä.

20. Ilman kosteutta mitataan:

Hygrometrillä.

Barograafilla.

Ilman kosteutta ei voi mitata.

Termometrillä.

Teoriakurssi 2024 – Sääoppi

Koe

Lahjakorttitilaus

Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne