Skip to content
Search
Search
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Menkijärvi leiri
Tarkastuslistat
Päivän lennot
Cumuluksen kalenterit
Lentomaksut
Cumulus toimintaohje
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Kebnen aaltolentoleiri
Fly-Out leiri
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Hinnasto
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Galleria
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
Menu
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Menkijärvi leiri
Tarkastuslistat
Päivän lennot
Cumuluksen kalenterit
Lentomaksut
Cumulus toimintaohje
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Kebnen aaltolentoleiri
Fly-Out leiri
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Hinnasto
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Galleria
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
kirjaudu
Teoriakurssi 2023 – lennon teoria
Sähköpostiosoitteesi:
Nimesi:
Aloita koe!
1.
Millainen ilmavirtaus on siiven yläpinnalla verrattuna siiven alapinnalla olevaan ilmavirtaukseen, suorassa vaakalennossa?
Suurempi nopeus.
Suurempi paine.
Sama nopeus.
Pienempi nopeus.
2.
Mitä tapahtuu, kun massakeskiö on lähellä eturajaansa?
Tarvittavat ohjainvoimat eivät muutu.
Tarvittavat ohjainvoimat ovat hyvin pienet.
Pitkittäisstabiliteetti heikkenee.
Tarvittavat ohjainvoimat ovat suuret ja lentokone on hyvin vakaa lentää.
3.
Lentokoneen siipiin suunnitellaan positiivinen V-kulma, jotta:
Parannetaan suuntavakavuutta pystyakselin ympäri.
Parannetaan pituuskallistusvakavuutta poikittaisakselin ympäri.
Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pituusakselin ympäri.
Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pystyakselin ympäri.
4.
Perinteisessä lentokonekonfiguraatiossa korkeusvakaajan nostovoima:
Suuntautuu alaspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa pienempi.
Suuntautuu ylöspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa pienempi.
Suuntautuu alaspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa suurempi.
Suuntautuu ylöspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa suurempi.
5.
Kohtauskulma on:
Jänneviivan ja vaakatason välinen kulma.
Jänneviivan ja koneen pituusakselin välinen kulma.
Jänneviivan ja vapaan virtauksen välinen kulma.
Keskijänteen ja vapaan virtauksen välinen kulma.
6.
Kun koneen lentorata häiriintyy esimerkiksi turbulenssin vuoksi, sen sanotaan olevan stabiili, mikäli:
Jatkaa häiriön kasvattamista.
Se palaa entiselle lentoradalleen ilman ohjaajan toimenpiteitä.
Jatkaa häiriön kasvattamista, kunnes ohjaaja pysäyttää sen ohjaimillaan.
Säilyttää uuden lentoratansa.
7.
Mitä voi tapahtua, jos kone kuormataan niin, että painopiste on sallitun rajan takana?
Pituusvakavuuden heikkeneminen ja mahdollinen hallinnan menettäminen pienillä nopeuksilla.
Ohjainvoimat kasvavat liiallisiksi.
Korkeusperäsin aiheuttaa liian suuren nostovoiman ja koneen nokka tippuu.
Koneen maksimi kuormituskerroin ylitetään kaarroissa.
8.
Perussääntö syöksykierteen oikaisuun on järjestyksessä:
Vastajalkaa – varovainen veto – työntö.
Varovainen veto – vastajalkaa – työntö.
Vastajalkaa – työntö – varovainen veto.
Työntö – varovainen veto – vastajalkaa.
9.
Siiven kierron tarkoituksena on:
Aiheuttaa sakkaus ensin siiven tyvessä.
Pienentää kaartosiivekkeiden tehokkuutta
Parantaa laskusiivekkeiden tehoa.
Aiheuttaa sakkaus ensin siiven kärjessä.
10.
Lentonopeuden kasvaessa:
Profiilivastus kasvaa ja indusoitu vastus pienenee.
Sekä indusoitu vastus että profiilivastus pienenevät.
Sekä indusoitu vastus että profiilivastus kasvavat.
Indusoitu vastus kasvaa ja profiilivastus (loisvastus) pienenee.
11.
Perinteisessä lentokonekonfiguraatiossa pituusvakavuus saavutetaan:
Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön edessä.
Massakeskiön ja nostovoimakeskiön sijainnilla toisiinsa ei ole vaikutusta pituusvakavuuteen.
Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön takana.
Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön ovat samalla tasolla.
12.
Edessä oleva massakeskiö aiheuttaa:
Pienentynyttä pitkittäisstabiliteettia.
Heikentynyttä korkeusperäsimen tehokkuutta loppuvedon aikana.
Lyhyempää lentoonlähtö matkaa.
Kevyempiä ohjainvoimia.
13.
Primäärinen ja sekundäärinen vaikutus painamalla ainoastaan vasenta poljinta on:
Suuntaliike oikealle ja kallistuminen vasemmalle.
Suuntaliike oikealle ja kallistuminen oikealle.
Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen oikealle.
Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen vasemmalle.
14.
Rajakerroksessa on:
Laminaarista virtausta.
Turbulenttista virtausta.
Turbulenttista virtausta vain matalilla nopeuksilla.
Laminaarinen ja turbulenttinen virtausalue.
15.
Minkä pisteen ympäri lentokone kääntyy?
Sivuperäsimen.
Siipien.
Massakeskiön.
Laskutelineen.
16.
Mitä tapahtuu, jos suorassa vaakalennossa ilmanopeus pienenee alle maksimi liitoluvun antavan nopeuden?
Kokonaisvastus pienenee pienentyneen indusoidun vastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus kasvaa, kasvaneen indusoidun vastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus pienenee pienentyneen loisvastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus kasvaa kasvaneen loisvastuksen vuoksi.
17.
Ilma-alus, joka on luonnostaan stabiili:
Vaatii vain pieniä ohjainvoimia.
On vaikea ajaa sakkaukseen.
Palaa luonnostaan takaisin alkuperäiseen lentotilaan.
Ei voi joutua syöksykierteeseen.
18.
Jos kohtauskulmaa on kasvatettu suuremmaksi, kuin sakkauskohtauskulma:
Nostovoima ja vastus pienenevät.
Nostovoima kasvaa ja vastus pienenee.
Nostovoima kasvaa ja vastus kasvaa.
Nostovoima pienenee ja vastus kasvaa.
19.
Lentokonetta, joka kohtaa häiriön lentoradassaan ja jää sen jälkeen heilahtelemaan kasvavalla amplitudilla, kutsutaan:
Staattisesti epävakaaksi, mutta dynaamisesti vakaaksi.
Sekä staattisesti sekä dynaamisesti vakaaksi.
Staattisesti vakaaksi, mutta dynaamisesti epävakaaksi.
Sekä staattisesti sekä dynaamisesti epävakaaksi.
20.
Mikäli ilmanopeutta pienennetään, mitä lentäjän on tehtävä, jotta korkeus säilyisi?
Pienentää kohtauskulmaa pienentääkseen vastusta.
Kasvattaa kohtauskulmaa säilyttääkseen tarvittavan nostovoiman.
Pienentää työntövoimaa.
Avata ilmajarrut kasvattaakseen vastusta.
Loading…