Skip to content
Search
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Menkijärvi leiri
Päivän lennot
Cumuluksen kalenterit
Lentomaksut
Cumulus toimintaohje
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Kebnen aaltolentoleiri
Fly-Out leiri
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenteri
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Hinnasto
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenteri
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Galleria
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
Menu
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Menkijärvi leiri
Päivän lennot
Cumuluksen kalenterit
Lentomaksut
Cumulus toimintaohje
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Kebnen aaltolentoleiri
Fly-Out leiri
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenteri
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Hinnasto
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenteri
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Galleria
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
kirjaudu
Teoriakurssi 2023 – lennon teoria
Sähköpostiosoitteesi:
Nimesi:
Aloita koe!
1.
Rajakerroksessa on:
Laminaarista virtausta.
Laminaarinen ja turbulenttinen virtausalue.
Turbulenttista virtausta vain matalilla nopeuksilla.
Turbulenttista virtausta.
2.
Perinteisessä lentokonekonfiguraatiossa korkeusvakaajan nostovoima:
Suuntautuu alaspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa suurempi.
Suuntautuu ylöspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa pienempi.
Suuntautuu ylöspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa suurempi.
Suuntautuu alaspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa pienempi.
3.
Mitä voi tapahtua, jos kone kuormataan niin, että painopiste on sallitun rajan takana?
Pituusvakavuuden heikkeneminen ja mahdollinen hallinnan menettäminen pienillä nopeuksilla.
Ohjainvoimat kasvavat liiallisiksi.
Korkeusperäsin aiheuttaa liian suuren nostovoiman ja koneen nokka tippuu.
Koneen maksimi kuormituskerroin ylitetään kaarroissa.
4.
Minkä pisteen ympäri lentokone kääntyy?
Laskutelineen.
Siipien.
Sivuperäsimen.
Massakeskiön.
5.
Lentokoneen siipiin suunnitellaan positiivinen V-kulma, jotta:
Parannetaan pituuskallistusvakavuutta poikittaisakselin ympäri.
Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pystyakselin ympäri.
Parannetaan suuntavakavuutta pystyakselin ympäri.
Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pituusakselin ympäri.
6.
Jos kohtauskulmaa on kasvatettu suuremmaksi, kuin sakkauskohtauskulma:
Nostovoima kasvaa ja vastus kasvaa.
Nostovoima kasvaa ja vastus pienenee.
Nostovoima ja vastus pienenevät.
Nostovoima pienenee ja vastus kasvaa.
7.
Kohtauskulma on:
Jänneviivan ja koneen pituusakselin välinen kulma.
Jänneviivan ja vaakatason välinen kulma.
Jänneviivan ja vapaan virtauksen välinen kulma.
Keskijänteen ja vapaan virtauksen välinen kulma.
8.
Jos ohjaussauvaa liikutetaan eteen ja vasemmalle, niin:
Vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea alas sekä korkeusperäsin liikkuu ylös.
Vasen kaartosiiveke liikkuu alas ja oikea ylös sekä korkeusperäsin liikkuu ylös.
Vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea alas sekä korkeusperäsin liikkuu alas.
Vasen kaartosiiveke liikkuu alas ja oikea ylös sekä korkeusperäsin liikkuu alas.
9.
Mikäli ilmanopeutta pienennetään, mitä lentäjän on tehtävä, jotta korkeus säilyisi?
Avata ilmajarrut kasvattaakseen vastusta.
Kasvattaa kohtauskulmaa säilyttääkseen tarvittavan nostovoiman.
Pienentää työntövoimaa.
Pienentää kohtauskulmaa pienentääkseen vastusta.
10.
Mitä tapahtuu, kun massakeskiö on lähellä eturajaansa?
Tarvittavat ohjainvoimat eivät muutu.
Pitkittäisstabiliteetti heikkenee.
Tarvittavat ohjainvoimat ovat suuret ja lentokone on hyvin vakaa lentää.
Tarvittavat ohjainvoimat ovat hyvin pienet.
11.
Tasainen ilmavirtaus, jossa jokainen ilmamolekyyli seuraa edellistä, on:
Tuulta.
Laminaarista virtausta.
Turbulenttista virtausta.
Vapaata virtausta.
12.
Primäärinen ja sekundäärinen vaikutus painamalla ainoastaan vasenta poljinta on:
Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen vasemmalle.
Suuntaliike oikealle ja kallistuminen oikealle.
Suuntaliike oikealle ja kallistuminen vasemmalle.
Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen oikealle.
13.
Millainen ilmavirtaus on siiven yläpinnalla verrattuna siiven alapinnalla olevaan ilmavirtaukseen, suorassa vaakalennossa?
Suurempi nopeus.
Pienempi nopeus.
Sama nopeus.
Suurempi paine.
14.
Edessä oleva massakeskiö aiheuttaa:
Pienentynyttä pitkittäisstabiliteettia.
Lyhyempää lentoonlähtö matkaa.
Kevyempiä ohjainvoimia.
Heikentynyttä korkeusperäsimen tehokkuutta loppuvedon aikana.
15.
Ilma-alus, joka on luonnostaan stabiili:
Ei voi joutua syöksykierteeseen.
Vaatii vain pieniä ohjainvoimia.
On vaikea ajaa sakkaukseen.
Palaa luonnostaan takaisin alkuperäiseen lentotilaan.
16.
Perussääntö syöksykierteen oikaisuun on järjestyksessä:
Työntö – varovainen veto – vastajalkaa.
Vastajalkaa – varovainen veto – työntö.
Varovainen veto – vastajalkaa – työntö.
Vastajalkaa – työntö – varovainen veto.
17.
Mitä tapahtuu, jos suorassa vaakalennossa ilmanopeus pienenee alle maksimi liitoluvun antavan nopeuden?
Kokonaisvastus kasvaa kasvaneen loisvastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus pienenee pienentyneen loisvastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus pienenee pienentyneen indusoidun vastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus kasvaa, kasvaneen indusoidun vastuksen vuoksi.
18.
Lentokonetta, joka kohtaa häiriön lentoradassaan ja jää sen jälkeen heilahtelemaan kasvavalla amplitudilla, kutsutaan:
Sekä staattisesti sekä dynaamisesti vakaaksi.
Staattisesti epävakaaksi, mutta dynaamisesti vakaaksi.
Staattisesti vakaaksi, mutta dynaamisesti epävakaaksi.
Sekä staattisesti sekä dynaamisesti epävakaaksi.
19.
Suurin osa siiven nostovoimasta syntyy:
Sen alapuolelle muodostuvasta ylipaineesta.
Sen alapuolelle muodostuvasta alipaineesta.
Sen yläpuolelle muodostuvasta ylipaineesta.
Sen yläpuolelle muodostuvasta alipaineesta.
20.
Kun koneen lentorata häiriintyy esimerkiksi turbulenssin vuoksi, sen sanotaan olevan stabiili, mikäli:
Se palaa entiselle lentoradalleen ilman ohjaajan toimenpiteitä.
Jatkaa häiriön kasvattamista.
Säilyttää uuden lentoratansa.
Jatkaa häiriön kasvattamista, kunnes ohjaaja pysäyttää sen ohjaimillaan.
Loading…