Skip to content
Search
Search
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumuluksen toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärven leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu kurssille
Tilaa lahjakortti
Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset
Opettajat
Lentokenttä
Cumuluksen kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
Webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumuluksen kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumuluksen historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumuluksen säännöt
Tietosuojaseloste
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumuluksen toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärven leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu kurssille
Tilaa lahjakortti
Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset
Opettajat
Lentokenttä
Cumuluksen kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
Webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumuluksen kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumuluksen historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumuluksen säännöt
Tietosuojaseloste
kirjaudu
Teoriakurssi 2024 – lennon teoria
Sähköpostiosoitteesi:
Nimesi:
Aloita koe!
1.
Mitä tapahtuu, jos suorassa vaakalennossa ilmanopeus pienenee alle maksimi liitoluvun antavan nopeuden?
Kokonaisvastus pienenee pienentyneen loisvastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus kasvaa kasvaneen loisvastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus kasvaa, kasvaneen indusoidun vastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus pienenee pienentyneen indusoidun vastuksen vuoksi.
2.
Mitä voi tapahtua, jos kone kuormataan niin, että painopiste on sallitun rajan takana?
Pituusvakavuuden heikkeneminen ja mahdollinen hallinnan menettäminen pienillä nopeuksilla.
Ohjainvoimat kasvavat liiallisiksi.
Korkeusperäsin aiheuttaa liian suuren nostovoiman ja koneen nokka tippuu.
Koneen maksimi kuormituskerroin ylitetään kaarroissa.
3.
Rajakerroksessa on:
Turbulenttista virtausta vain matalilla nopeuksilla.
Turbulenttista virtausta.
Laminaarinen ja turbulenttinen virtausalue.
Laminaarista virtausta.
4.
Mikäli ilmanopeutta pienennetään, mitä lentäjän on tehtävä, jotta korkeus säilyisi?
Avata ilmajarrut kasvattaakseen vastusta.
Kasvattaa kohtauskulmaa säilyttääkseen tarvittavan nostovoiman.
Pienentää työntövoimaa.
Pienentää kohtauskulmaa pienentääkseen vastusta.
5.
Siiven kierron tarkoituksena on:
Aiheuttaa sakkaus ensin siiven kärjessä.
Aiheuttaa sakkaus ensin siiven tyvessä.
Pienentää kaartosiivekkeiden tehokkuutta
Parantaa laskusiivekkeiden tehoa.
6.
Edessä oleva massakeskiö aiheuttaa:
Pienentynyttä pitkittäisstabiliteettia.
Heikentynyttä korkeusperäsimen tehokkuutta loppuvedon aikana.
Lyhyempää lentoonlähtö matkaa.
Kevyempiä ohjainvoimia.
7.
Lentokonetta, joka kohtaa häiriön lentoradassaan ja jää sen jälkeen heilahtelemaan kasvavalla amplitudilla, kutsutaan:
Sekä staattisesti sekä dynaamisesti vakaaksi.
Sekä staattisesti sekä dynaamisesti epävakaaksi.
Staattisesti vakaaksi, mutta dynaamisesti epävakaaksi.
Staattisesti epävakaaksi, mutta dynaamisesti vakaaksi.
8.
Tasainen ilmavirtaus, jossa jokainen ilmamolekyyli seuraa edellistä, on:
Tuulta.
Turbulenttista virtausta.
Laminaarista virtausta.
Vapaata virtausta.
9.
Ilma-alus, joka on luonnostaan stabiili:
Ei voi joutua syöksykierteeseen.
On vaikea ajaa sakkaukseen.
Palaa luonnostaan takaisin alkuperäiseen lentotilaan.
Vaatii vain pieniä ohjainvoimia.
10.
Perinteisessä lentokonekonfiguraatiossa pituusvakavuus saavutetaan:
Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön ovat samalla tasolla.
Massakeskiön ja nostovoimakeskiön sijainnilla toisiinsa ei ole vaikutusta pituusvakavuuteen.
Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön takana.
Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön edessä.
11.
Millainen tulee koneeseen lennon aikana vaikuttavien voimien summan olla, jotta kone pysyy kiihtymättömässä vaakalennossa?
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin massan.
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima ja massan on oltava yhtä suuri kuin vastuksen.
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima + vastus.
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin massan ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen.
12.
Kun koneen lentorata häiriintyy esimerkiksi turbulenssin vuoksi, sen sanotaan olevan stabiili, mikäli:
Se palaa entiselle lentoradalleen ilman ohjaajan toimenpiteitä.
Säilyttää uuden lentoratansa.
Jatkaa häiriön kasvattamista, kunnes ohjaaja pysäyttää sen ohjaimillaan.
Jatkaa häiriön kasvattamista.
13.
Jos kohtauskulmaa on kasvatettu suuremmaksi, kuin sakkauskohtauskulma:
Nostovoima kasvaa ja vastus kasvaa.
Nostovoima kasvaa ja vastus pienenee.
Nostovoima pienenee ja vastus kasvaa.
Nostovoima ja vastus pienenevät.
14.
Jos ohjaussauvaa liikutetaan eteen ja vasemmalle, niin:
Vasen kaartosiiveke liikkuu alas ja oikea ylös sekä korkeusperäsin liikkuu alas.
Vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea alas sekä korkeusperäsin liikkuu alas.
Vasen kaartosiiveke liikkuu alas ja oikea ylös sekä korkeusperäsin liikkuu ylös.
Vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea alas sekä korkeusperäsin liikkuu ylös.
15.
Lentonopeuden kasvaessa:
Indusoitu vastus kasvaa ja profiilivastus (loisvastus) pienenee.
Sekä indusoitu vastus että profiilivastus kasvavat.
Sekä indusoitu vastus että profiilivastus pienenevät.
Profiilivastus kasvaa ja indusoitu vastus pienenee.
16.
Perinteisessä lentokonekonfiguraatiossa korkeusvakaajan nostovoima:
Suuntautuu ylöspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa suurempi.
Suuntautuu alaspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa pienempi.
Suuntautuu ylöspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa pienempi.
Suuntautuu alaspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa suurempi.
17.
Suurin osa siiven nostovoimasta syntyy:
Sen alapuolelle muodostuvasta ylipaineesta.
Sen yläpuolelle muodostuvasta alipaineesta.
Sen alapuolelle muodostuvasta alipaineesta.
Sen yläpuolelle muodostuvasta ylipaineesta.
18.
Lentokoneen siipiin suunnitellaan positiivinen V-kulma, jotta:
Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pituusakselin ympäri.
Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pystyakselin ympäri.
Parannetaan suuntavakavuutta pystyakselin ympäri.
Parannetaan pituuskallistusvakavuutta poikittaisakselin ympäri.
19.
Mitä tapahtuu, kun massakeskiö on lähellä eturajaansa?
Tarvittavat ohjainvoimat ovat hyvin pienet.
Pitkittäisstabiliteetti heikkenee.
Tarvittavat ohjainvoimat eivät muutu.
Tarvittavat ohjainvoimat ovat suuret ja lentokone on hyvin vakaa lentää.
20.
Perussääntö syöksykierteen oikaisuun on järjestyksessä:
Varovainen veto – vastajalkaa – työntö.
Työntö – varovainen veto – vastajalkaa.
Vastajalkaa – varovainen veto – työntö.
Vastajalkaa – työntö – varovainen veto.
Loading…
Lahjakorttitilaus
Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne
Tilaajan nimi
Sähköposti
Puhelinnumerosi
Lahjakortin saajan nimi
Valitse kurssi
Esittelylento 500 m hinaus
Esittelylento 1000 m hinaus
Kysymyksiä tai lisätietoja
Lataa kuitti maksusta tänne
Maksukuitti
Lähetä tilaus