Skip to content
Search
Search
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumulus toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärvi leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Galleria
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
Menu
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumulus toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärvi leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Galleria
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
kirjaudu
Teoriakurssi 2024 – lennon teoria
Sähköpostiosoitteesi:
Nimesi:
Aloita koe!
1.
Lentokonetta, joka kohtaa häiriön lentoradassaan ja jää sen jälkeen heilahtelemaan kasvavalla amplitudilla, kutsutaan:
Sekä staattisesti sekä dynaamisesti vakaaksi.
Staattisesti vakaaksi, mutta dynaamisesti epävakaaksi.
Sekä staattisesti sekä dynaamisesti epävakaaksi.
Staattisesti epävakaaksi, mutta dynaamisesti vakaaksi.
2.
Perinteisessä lentokonekonfiguraatiossa pituusvakavuus saavutetaan:
Massakeskiön ja nostovoimakeskiön sijainnilla toisiinsa ei ole vaikutusta pituusvakavuuteen.
Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön edessä.
Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön takana.
Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön ovat samalla tasolla.
3.
Primäärinen ja sekundäärinen vaikutus painamalla ainoastaan vasenta poljinta on:
Suuntaliike oikealle ja kallistuminen oikealle.
Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen vasemmalle.
Suuntaliike oikealle ja kallistuminen vasemmalle.
Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen oikealle.
4.
Minkä pisteen ympäri lentokone kääntyy?
Laskutelineen.
Siipien.
Sivuperäsimen.
Massakeskiön.
5.
Jos kohtauskulmaa on kasvatettu suuremmaksi, kuin sakkauskohtauskulma:
Nostovoima kasvaa ja vastus pienenee.
Nostovoima pienenee ja vastus kasvaa.
Nostovoima ja vastus pienenevät.
Nostovoima kasvaa ja vastus kasvaa.
6.
Mitkä ohjainpinnat mahdollistavat pituuskallistuksen muuttamisen?
Sivuperäsimet.
Laskusiivekkeet.
Kaartosiivekkeet.
Korkeusperäsimet.
7.
Ilma-alus, joka on luonnostaan stabiili:
On vaikea ajaa sakkaukseen.
Vaatii vain pieniä ohjainvoimia.
Palaa luonnostaan takaisin alkuperäiseen lentotilaan.
Ei voi joutua syöksykierteeseen.
8.
Kun koneen lentorata häiriintyy esimerkiksi turbulenssin vuoksi, sen sanotaan olevan stabiili, mikäli:
Säilyttää uuden lentoratansa.
Jatkaa häiriön kasvattamista, kunnes ohjaaja pysäyttää sen ohjaimillaan.
Se palaa entiselle lentoradalleen ilman ohjaajan toimenpiteitä.
Jatkaa häiriön kasvattamista.
9.
Suurin osa siiven nostovoimasta syntyy:
Sen yläpuolelle muodostuvasta ylipaineesta.
Sen yläpuolelle muodostuvasta alipaineesta.
Sen alapuolelle muodostuvasta alipaineesta.
Sen alapuolelle muodostuvasta ylipaineesta.
10.
Perinteisessä lentokonekonfiguraatiossa korkeusvakaajan nostovoima:
Suuntautuu ylöspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa pienempi.
Suuntautuu ylöspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa suurempi.
Suuntautuu alaspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa suurempi.
Suuntautuu alaspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa pienempi.
11.
Mitä voi tapahtua, jos kone kuormataan niin, että painopiste on sallitun rajan takana?
Koneen maksimi kuormituskerroin ylitetään kaarroissa.
Ohjainvoimat kasvavat liiallisiksi.
Korkeusperäsin aiheuttaa liian suuren nostovoiman ja koneen nokka tippuu.
Pituusvakavuuden heikkeneminen ja mahdollinen hallinnan menettäminen pienillä nopeuksilla.
12.
Millainen ilmavirtaus on siiven yläpinnalla verrattuna siiven alapinnalla olevaan ilmavirtaukseen, suorassa vaakalennossa?
Suurempi nopeus.
Suurempi paine.
Pienempi nopeus.
Sama nopeus.
13.
Tasainen ilmavirtaus, jossa jokainen ilmamolekyyli seuraa edellistä, on:
Turbulenttista virtausta.
Laminaarista virtausta.
Vapaata virtausta.
Tuulta.
14.
Mitä tapahtuu, jos suorassa vaakalennossa ilmanopeus pienenee alle maksimi liitoluvun antavan nopeuden?
Kokonaisvastus kasvaa, kasvaneen indusoidun vastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus pienenee pienentyneen indusoidun vastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus pienenee pienentyneen loisvastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus kasvaa kasvaneen loisvastuksen vuoksi.
15.
Lentonopeuden kasvaessa:
Profiilivastus kasvaa ja indusoitu vastus pienenee.
Sekä indusoitu vastus että profiilivastus kasvavat.
Indusoitu vastus kasvaa ja profiilivastus (loisvastus) pienenee.
Sekä indusoitu vastus että profiilivastus pienenevät.
16.
Mikäli ilmanopeutta pienennetään, mitä lentäjän on tehtävä, jotta korkeus säilyisi?
Kasvattaa kohtauskulmaa säilyttääkseen tarvittavan nostovoiman.
Pienentää kohtauskulmaa pienentääkseen vastusta.
Pienentää työntövoimaa.
Avata ilmajarrut kasvattaakseen vastusta.
17.
Perussääntö syöksykierteen oikaisuun on järjestyksessä:
Varovainen veto – vastajalkaa – työntö.
Työntö – varovainen veto – vastajalkaa.
Vastajalkaa – varovainen veto – työntö.
Vastajalkaa – työntö – varovainen veto.
18.
Siiven kierron tarkoituksena on:
Aiheuttaa sakkaus ensin siiven kärjessä.
Aiheuttaa sakkaus ensin siiven tyvessä.
Pienentää kaartosiivekkeiden tehokkuutta
Parantaa laskusiivekkeiden tehoa.
19.
Rajakerroksessa on:
Laminaarinen ja turbulenttinen virtausalue.
Turbulenttista virtausta.
Laminaarista virtausta.
Turbulenttista virtausta vain matalilla nopeuksilla.
20.
Mitä tapahtuu, kun massakeskiö on lähellä eturajaansa?
Tarvittavat ohjainvoimat eivät muutu.
Tarvittavat ohjainvoimat ovat hyvin pienet.
Tarvittavat ohjainvoimat ovat suuret ja lentokone on hyvin vakaa lentää.
Pitkittäisstabiliteetti heikkenee.
Loading…
Lahjakorttitilaus
Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne
Tilaajan nimi
Sähköposti
Puhelinnumerosi
Lahjakortin saajan nimi
Valitse kurssi
Esittelylento 500 m hinaus
Esittelylento 1000 m hinaus
Kysymyksiä tai lisätietoja
Lataa kuitti maksusta tänne
Maksukuitti
Lähetä tilaus