Teoriakurssi 2024 - lennon teoria

Sähköpostiosoitteesi:

Nimesi:

1. Mitä tapahtuu, jos suorassa vaakalennossa ilmanopeus pienenee alle maksimi liitoluvun antavan nopeuden?

Kokonaisvastus kasvaa, kasvaneen indusoidun vastuksen vuoksi.

Kokonaisvastus kasvaa kasvaneen loisvastuksen vuoksi.

Kokonaisvastus pienenee pienentyneen indusoidun vastuksen vuoksi.

Kokonaisvastus pienenee pienentyneen loisvastuksen vuoksi.

2. Perinteisessä lentokonekonfiguraatiossa korkeusvakaajan nostovoima:

Suuntautuu ylöspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa pienempi.

Suuntautuu ylöspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa suurempi.

Suuntautuu alaspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa suurempi.

Suuntautuu alaspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa pienempi.

3. Suurin osa siiven nostovoimasta syntyy:

Sen alapuolelle muodostuvasta alipaineesta.

Sen yläpuolelle muodostuvasta ylipaineesta.

Sen yläpuolelle muodostuvasta alipaineesta.

Sen alapuolelle muodostuvasta ylipaineesta.

4. Siiven kierron tarkoituksena on:

Parantaa laskusiivekkeiden tehoa.

Aiheuttaa sakkaus ensin siiven kärjessä.

Aiheuttaa sakkaus ensin siiven tyvessä.

Pienentää kaartosiivekkeiden tehokkuutta

5. Perinteisessä lentokonekonfiguraatiossa pituusvakavuus saavutetaan:

Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön takana.

Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön edessä.

Massakeskiön ja nostovoimakeskiön sijainnilla toisiinsa ei ole vaikutusta pituusvakavuuteen.

Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön ovat samalla tasolla.

6. Mikäli ilmanopeutta pienennetään, mitä lentäjän on tehtävä, jotta korkeus säilyisi?

Kasvattaa kohtauskulmaa säilyttääkseen tarvittavan nostovoiman.

Avata ilmajarrut kasvattaakseen vastusta.

Pienentää työntövoimaa.

Pienentää kohtauskulmaa pienentääkseen vastusta.

7. Lentokoneen siipiin suunnitellaan positiivinen V-kulma, jotta:

Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pituusakselin ympäri.

Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pystyakselin ympäri.

Parannetaan suuntavakavuutta pystyakselin ympäri.

Parannetaan pituuskallistusvakavuutta poikittaisakselin ympäri.

8. Minkä pisteen ympäri lentokone kääntyy?

Siipien.

Laskutelineen.

Massakeskiön.

Sivuperäsimen.

9. Jos kohtauskulmaa on kasvatettu suuremmaksi, kuin sakkauskohtauskulma:

Nostovoima pienenee ja vastus kasvaa.

Nostovoima ja vastus pienenevät.

Nostovoima kasvaa ja vastus pienenee.

Nostovoima kasvaa ja vastus kasvaa.

10. Mitä voi tapahtua, jos kone kuormataan niin, että painopiste on sallitun rajan takana?

Ohjainvoimat kasvavat liiallisiksi.

Koneen maksimi kuormituskerroin ylitetään kaarroissa.

Korkeusperäsin aiheuttaa liian suuren nostovoiman ja koneen nokka tippuu.

Pituusvakavuuden heikkeneminen ja mahdollinen hallinnan menettäminen pienillä nopeuksilla.

11. Lentokonetta, joka kohtaa häiriön lentoradassaan ja jää sen jälkeen heilahtelemaan kasvavalla amplitudilla, kutsutaan:

Staattisesti vakaaksi, mutta dynaamisesti epävakaaksi.

Sekä staattisesti sekä dynaamisesti epävakaaksi.

Sekä staattisesti sekä dynaamisesti vakaaksi.

Staattisesti epävakaaksi, mutta dynaamisesti vakaaksi.

12. Primäärinen ja sekundäärinen vaikutus painamalla ainoastaan vasenta poljinta on:

Suuntaliike oikealle ja kallistuminen oikealle.

Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen oikealle.

Suuntaliike oikealle ja kallistuminen vasemmalle.

Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen vasemmalle.

13. Perussääntö syöksykierteen oikaisuun on järjestyksessä:

Työntö – varovainen veto – vastajalkaa.

Vastajalkaa – työntö – varovainen veto.

Vastajalkaa – varovainen veto – työntö.

Varovainen veto – vastajalkaa – työntö.

14. Lentonopeuden kasvaessa:

Sekä indusoitu vastus että profiilivastus pienenevät.

Profiilivastus kasvaa ja indusoitu vastus pienenee.

Indusoitu vastus kasvaa ja profiilivastus (loisvastus) pienenee.

Sekä indusoitu vastus että profiilivastus kasvavat.

15. Kohtauskulma on:

Jänneviivan ja vaakatason välinen kulma.

Jänneviivan ja koneen pituusakselin välinen kulma.

Jänneviivan ja vapaan virtauksen välinen kulma.

Keskijänteen ja vapaan virtauksen välinen kulma.

16. Mitä tapahtuu, kun massakeskiö on lähellä eturajaansa?

Pitkittäisstabiliteetti heikkenee.

Tarvittavat ohjainvoimat ovat hyvin pienet.

Tarvittavat ohjainvoimat ovat suuret ja lentokone on hyvin vakaa lentää.

Tarvittavat ohjainvoimat eivät muutu.

17. Tasainen ilmavirtaus, jossa jokainen ilmamolekyyli seuraa edellistä, on:

Vapaata virtausta.

Laminaarista virtausta.

Tuulta.

Turbulenttista virtausta.

18. Mitkä ohjainpinnat mahdollistavat pituuskallistuksen muuttamisen?

Laskusiivekkeet.

Sivuperäsimet.

Kaartosiivekkeet.

Korkeusperäsimet.

19. Kun koneen lentorata häiriintyy esimerkiksi turbulenssin vuoksi, sen sanotaan olevan stabiili, mikäli:

Jatkaa häiriön kasvattamista.

Jatkaa häiriön kasvattamista, kunnes ohjaaja pysäyttää sen ohjaimillaan.

Se palaa entiselle lentoradalleen ilman ohjaajan toimenpiteitä.

Säilyttää uuden lentoratansa.

20. Rajakerroksessa on:

Turbulenttista virtausta.

Turbulenttista virtausta vain matalilla nopeuksilla.

Laminaarista virtausta.

Laminaarinen ja turbulenttinen virtausalue.

Teoriakurssi 2024 – lennon teoria

Lahjakorttitilaus

Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne