Skip to content
Search
Search
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumuluksen toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärven leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu kurssille
Tilaa lahjakortti
Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset
Opettajat
Lentokenttä
Cumuluksen kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
Webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumuluksen kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumuluksen historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumuluksen säännöt
Tietosuojaseloste
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumuluksen toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärven leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu kurssille
Tilaa lahjakortti
Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset
Opettajat
Lentokenttä
Cumuluksen kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
Webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumuluksen kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumuluksen historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumuluksen säännöt
Tietosuojaseloste
kirjaudu
Teoriakurssi 2024 – lennon teoria
Sähköpostiosoitteesi:
Nimesi:
Aloita koe!
1.
Lentokoneen siipiin suunnitellaan positiivinen V-kulma, jotta:
Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pystyakselin ympäri.
Parannetaan pituuskallistusvakavuutta poikittaisakselin ympäri.
Parannetaan suuntavakavuutta pystyakselin ympäri.
Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pituusakselin ympäri.
2.
Kun koneen lentorata häiriintyy esimerkiksi turbulenssin vuoksi, sen sanotaan olevan stabiili, mikäli:
Jatkaa häiriön kasvattamista, kunnes ohjaaja pysäyttää sen ohjaimillaan.
Säilyttää uuden lentoratansa.
Se palaa entiselle lentoradalleen ilman ohjaajan toimenpiteitä.
Jatkaa häiriön kasvattamista.
3.
Minkä pisteen ympäri lentokone kääntyy?
Sivuperäsimen.
Laskutelineen.
Massakeskiön.
Siipien.
4.
Millainen ilmavirtaus on siiven yläpinnalla verrattuna siiven alapinnalla olevaan ilmavirtaukseen, suorassa vaakalennossa?
Suurempi paine.
Pienempi nopeus.
Sama nopeus.
Suurempi nopeus.
5.
Mitkä ohjainpinnat mahdollistavat pituuskallistuksen muuttamisen?
Sivuperäsimet.
Kaartosiivekkeet.
Korkeusperäsimet.
Laskusiivekkeet.
6.
Perinteisessä lentokonekonfiguraatiossa korkeusvakaajan nostovoima:
Suuntautuu alaspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa suurempi.
Suuntautuu ylöspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa pienempi.
Suuntautuu ylöspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa suurempi.
Suuntautuu alaspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa pienempi.
7.
Mikäli ilmanopeutta pienennetään, mitä lentäjän on tehtävä, jotta korkeus säilyisi?
Pienentää työntövoimaa.
Avata ilmajarrut kasvattaakseen vastusta.
Pienentää kohtauskulmaa pienentääkseen vastusta.
Kasvattaa kohtauskulmaa säilyttääkseen tarvittavan nostovoiman.
8.
Primäärinen ja sekundäärinen vaikutus painamalla ainoastaan vasenta poljinta on:
Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen oikealle.
Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen vasemmalle.
Suuntaliike oikealle ja kallistuminen oikealle.
Suuntaliike oikealle ja kallistuminen vasemmalle.
9.
Ilma-alus, joka on luonnostaan stabiili:
Ei voi joutua syöksykierteeseen.
On vaikea ajaa sakkaukseen.
Vaatii vain pieniä ohjainvoimia.
Palaa luonnostaan takaisin alkuperäiseen lentotilaan.
10.
Rajakerroksessa on:
Turbulenttista virtausta vain matalilla nopeuksilla.
Turbulenttista virtausta.
Laminaarinen ja turbulenttinen virtausalue.
Laminaarista virtausta.
11.
Lentonopeuden kasvaessa:
Profiilivastus kasvaa ja indusoitu vastus pienenee.
Indusoitu vastus kasvaa ja profiilivastus (loisvastus) pienenee.
Sekä indusoitu vastus että profiilivastus kasvavat.
Sekä indusoitu vastus että profiilivastus pienenevät.
12.
Tasainen ilmavirtaus, jossa jokainen ilmamolekyyli seuraa edellistä, on:
Laminaarista virtausta.
Turbulenttista virtausta.
Vapaata virtausta.
Tuulta.
13.
Mitä tapahtuu, jos suorassa vaakalennossa ilmanopeus pienenee alle maksimi liitoluvun antavan nopeuden?
Kokonaisvastus pienenee pienentyneen loisvastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus kasvaa, kasvaneen indusoidun vastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus kasvaa kasvaneen loisvastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus pienenee pienentyneen indusoidun vastuksen vuoksi.
14.
Kohtauskulma on:
Jänneviivan ja koneen pituusakselin välinen kulma.
Jänneviivan ja vapaan virtauksen välinen kulma.
Keskijänteen ja vapaan virtauksen välinen kulma.
Jänneviivan ja vaakatason välinen kulma.
15.
Siiven kierron tarkoituksena on:
Aiheuttaa sakkaus ensin siiven kärjessä.
Parantaa laskusiivekkeiden tehoa.
Pienentää kaartosiivekkeiden tehokkuutta
Aiheuttaa sakkaus ensin siiven tyvessä.
16.
Perinteisessä lentokonekonfiguraatiossa pituusvakavuus saavutetaan:
Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön edessä.
Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön takana.
Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön ovat samalla tasolla.
Massakeskiön ja nostovoimakeskiön sijainnilla toisiinsa ei ole vaikutusta pituusvakavuuteen.
17.
Suurin osa siiven nostovoimasta syntyy:
Sen yläpuolelle muodostuvasta alipaineesta.
Sen alapuolelle muodostuvasta alipaineesta.
Sen alapuolelle muodostuvasta ylipaineesta.
Sen yläpuolelle muodostuvasta ylipaineesta.
18.
Jos kohtauskulmaa on kasvatettu suuremmaksi, kuin sakkauskohtauskulma:
Nostovoima pienenee ja vastus kasvaa.
Nostovoima kasvaa ja vastus kasvaa.
Nostovoima kasvaa ja vastus pienenee.
Nostovoima ja vastus pienenevät.
19.
Millainen tulee koneeseen lennon aikana vaikuttavien voimien summan olla, jotta kone pysyy kiihtymättömässä vaakalennossa?
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin massan.
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin massan ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen.
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima ja massan on oltava yhtä suuri kuin vastuksen.
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima + vastus.
20.
Jos ohjaussauvaa liikutetaan eteen ja vasemmalle, niin:
Vasen kaartosiiveke liikkuu alas ja oikea ylös sekä korkeusperäsin liikkuu alas.
Vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea alas sekä korkeusperäsin liikkuu alas.
Vasen kaartosiiveke liikkuu alas ja oikea ylös sekä korkeusperäsin liikkuu ylös.
Vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea alas sekä korkeusperäsin liikkuu ylös.
Loading…
Lahjakorttitilaus
Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne
Tilaajan nimi
Sähköposti
Puhelinnumerosi
Lahjakortin saajan nimi
Valitse kurssi
Esittelylento 500 m hinaus
Esittelylento 1000 m hinaus
Kysymyksiä tai lisätietoja
Lataa kuitti maksusta tänne
Maksukuitti
Lähetä tilaus