Skip to content
Search
Search
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumulus toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärvi leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
Menu
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumulus toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärvi leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
kirjaudu
Teoriakurssi 2024 – lennon teoria
Sähköpostiosoitteesi:
Nimesi:
Aloita koe!
1.
Lentokonetta, joka kohtaa häiriön lentoradassaan ja jää sen jälkeen heilahtelemaan kasvavalla amplitudilla, kutsutaan:
Staattisesti vakaaksi, mutta dynaamisesti epävakaaksi.
Staattisesti epävakaaksi, mutta dynaamisesti vakaaksi.
Sekä staattisesti sekä dynaamisesti vakaaksi.
Sekä staattisesti sekä dynaamisesti epävakaaksi.
2.
Kohtauskulma on:
Jänneviivan ja vapaan virtauksen välinen kulma.
Jänneviivan ja koneen pituusakselin välinen kulma.
Keskijänteen ja vapaan virtauksen välinen kulma.
Jänneviivan ja vaakatason välinen kulma.
3.
Primäärinen ja sekundäärinen vaikutus painamalla ainoastaan vasenta poljinta on:
Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen vasemmalle.
Suuntaliike oikealle ja kallistuminen vasemmalle.
Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen oikealle.
Suuntaliike oikealle ja kallistuminen oikealle.
4.
Lentokoneen siipiin suunnitellaan positiivinen V-kulma, jotta:
Parannetaan suuntavakavuutta pystyakselin ympäri.
Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pystyakselin ympäri.
Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pituusakselin ympäri.
Parannetaan pituuskallistusvakavuutta poikittaisakselin ympäri.
5.
Mitkä ohjainpinnat mahdollistavat pituuskallistuksen muuttamisen?
Sivuperäsimet.
Kaartosiivekkeet.
Laskusiivekkeet.
Korkeusperäsimet.
6.
Mikäli ilmanopeutta pienennetään, mitä lentäjän on tehtävä, jotta korkeus säilyisi?
Pienentää kohtauskulmaa pienentääkseen vastusta.
Kasvattaa kohtauskulmaa säilyttääkseen tarvittavan nostovoiman.
Avata ilmajarrut kasvattaakseen vastusta.
Pienentää työntövoimaa.
7.
Siiven kierron tarkoituksena on:
Aiheuttaa sakkaus ensin siiven kärjessä.
Parantaa laskusiivekkeiden tehoa.
Aiheuttaa sakkaus ensin siiven tyvessä.
Pienentää kaartosiivekkeiden tehokkuutta
8.
Tasainen ilmavirtaus, jossa jokainen ilmamolekyyli seuraa edellistä, on:
Vapaata virtausta.
Laminaarista virtausta.
Turbulenttista virtausta.
Tuulta.
9.
Millainen ilmavirtaus on siiven yläpinnalla verrattuna siiven alapinnalla olevaan ilmavirtaukseen, suorassa vaakalennossa?
Sama nopeus.
Suurempi nopeus.
Suurempi paine.
Pienempi nopeus.
10.
Mitä tapahtuu, jos suorassa vaakalennossa ilmanopeus pienenee alle maksimi liitoluvun antavan nopeuden?
Kokonaisvastus pienenee pienentyneen indusoidun vastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus pienenee pienentyneen loisvastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus kasvaa kasvaneen loisvastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus kasvaa, kasvaneen indusoidun vastuksen vuoksi.
11.
Perinteisessä lentokonekonfiguraatiossa pituusvakavuus saavutetaan:
Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön edessä.
Massakeskiön ja nostovoimakeskiön sijainnilla toisiinsa ei ole vaikutusta pituusvakavuuteen.
Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön ovat samalla tasolla.
Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön takana.
12.
Jos ohjaussauvaa liikutetaan eteen ja vasemmalle, niin:
Vasen kaartosiiveke liikkuu alas ja oikea ylös sekä korkeusperäsin liikkuu alas.
Vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea alas sekä korkeusperäsin liikkuu ylös.
Vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea alas sekä korkeusperäsin liikkuu alas.
Vasen kaartosiiveke liikkuu alas ja oikea ylös sekä korkeusperäsin liikkuu ylös.
13.
Perussääntö syöksykierteen oikaisuun on järjestyksessä:
Vastajalkaa – varovainen veto – työntö.
Vastajalkaa – työntö – varovainen veto.
Työntö – varovainen veto – vastajalkaa.
Varovainen veto – vastajalkaa – työntö.
14.
Suurin osa siiven nostovoimasta syntyy:
Sen alapuolelle muodostuvasta alipaineesta.
Sen yläpuolelle muodostuvasta ylipaineesta.
Sen alapuolelle muodostuvasta ylipaineesta.
Sen yläpuolelle muodostuvasta alipaineesta.
15.
Mitä tapahtuu, kun massakeskiö on lähellä eturajaansa?
Tarvittavat ohjainvoimat eivät muutu.
Tarvittavat ohjainvoimat ovat hyvin pienet.
Pitkittäisstabiliteetti heikkenee.
Tarvittavat ohjainvoimat ovat suuret ja lentokone on hyvin vakaa lentää.
16.
Edessä oleva massakeskiö aiheuttaa:
Lyhyempää lentoonlähtö matkaa.
Pienentynyttä pitkittäisstabiliteettia.
Kevyempiä ohjainvoimia.
Heikentynyttä korkeusperäsimen tehokkuutta loppuvedon aikana.
17.
Ilma-alus, joka on luonnostaan stabiili:
On vaikea ajaa sakkaukseen.
Ei voi joutua syöksykierteeseen.
Vaatii vain pieniä ohjainvoimia.
Palaa luonnostaan takaisin alkuperäiseen lentotilaan.
18.
Minkä pisteen ympäri lentokone kääntyy?
Siipien.
Sivuperäsimen.
Massakeskiön.
Laskutelineen.
19.
Millainen tulee koneeseen lennon aikana vaikuttavien voimien summan olla, jotta kone pysyy kiihtymättömässä vaakalennossa?
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin massan.
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima + vastus.
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima ja massan on oltava yhtä suuri kuin vastuksen.
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin massan ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen.
20.
Perinteisessä lentokonekonfiguraatiossa korkeusvakaajan nostovoima:
Suuntautuu ylöspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa pienempi.
Suuntautuu alaspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa pienempi.
Suuntautuu alaspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa suurempi.
Suuntautuu ylöspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa suurempi.
Loading…
Lahjakorttitilaus
Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne
Tilaajan nimi
Sähköposti
Puhelinnumerosi
Lahjakortin saajan nimi
Valitse kurssi
Esittelylento 500 m hinaus
Esittelylento 1000 m hinaus
Kysymyksiä tai lisätietoja
Lataa kuitti maksusta tänne
Maksukuitti
Lähetä tilaus