Skip to content
Search
Search
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumuluksen toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärven leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu kurssille
Tilaa lahjakortti
Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset
Opettajat
Lentokenttä
Cumuluksen kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
Webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumuluksen kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumuluksen historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumuluksen säännöt
Tietosuojaseloste
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumuluksen toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärven leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu kurssille
Tilaa lahjakortti
Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset
Opettajat
Lentokenttä
Cumuluksen kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
Webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumuluksen kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumuluksen historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumuluksen säännöt
Tietosuojaseloste
kirjaudu
Teoriakurssi 2024 – lennon teoria
Sähköpostiosoitteesi:
Nimesi:
Aloita koe!
1.
Siiven kierron tarkoituksena on:
Aiheuttaa sakkaus ensin siiven kärjessä.
Parantaa laskusiivekkeiden tehoa.
Pienentää kaartosiivekkeiden tehokkuutta
Aiheuttaa sakkaus ensin siiven tyvessä.
2.
Mitä tapahtuu, jos suorassa vaakalennossa ilmanopeus pienenee alle maksimi liitoluvun antavan nopeuden?
Kokonaisvastus kasvaa, kasvaneen indusoidun vastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus kasvaa kasvaneen loisvastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus pienenee pienentyneen loisvastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus pienenee pienentyneen indusoidun vastuksen vuoksi.
3.
Kun koneen lentorata häiriintyy esimerkiksi turbulenssin vuoksi, sen sanotaan olevan stabiili, mikäli:
Se palaa entiselle lentoradalleen ilman ohjaajan toimenpiteitä.
Säilyttää uuden lentoratansa.
Jatkaa häiriön kasvattamista, kunnes ohjaaja pysäyttää sen ohjaimillaan.
Jatkaa häiriön kasvattamista.
4.
Lentonopeuden kasvaessa:
Indusoitu vastus kasvaa ja profiilivastus (loisvastus) pienenee.
Profiilivastus kasvaa ja indusoitu vastus pienenee.
Sekä indusoitu vastus että profiilivastus kasvavat.
Sekä indusoitu vastus että profiilivastus pienenevät.
5.
Mitkä ohjainpinnat mahdollistavat pituuskallistuksen muuttamisen?
Laskusiivekkeet.
Sivuperäsimet.
Korkeusperäsimet.
Kaartosiivekkeet.
6.
Ilma-alus, joka on luonnostaan stabiili:
On vaikea ajaa sakkaukseen.
Palaa luonnostaan takaisin alkuperäiseen lentotilaan.
Vaatii vain pieniä ohjainvoimia.
Ei voi joutua syöksykierteeseen.
7.
Rajakerroksessa on:
Turbulenttista virtausta.
Turbulenttista virtausta vain matalilla nopeuksilla.
Laminaarinen ja turbulenttinen virtausalue.
Laminaarista virtausta.
8.
Lentokoneen siipiin suunnitellaan positiivinen V-kulma, jotta:
Parannetaan suuntavakavuutta pystyakselin ympäri.
Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pituusakselin ympäri.
Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pystyakselin ympäri.
Parannetaan pituuskallistusvakavuutta poikittaisakselin ympäri.
9.
Mitä voi tapahtua, jos kone kuormataan niin, että painopiste on sallitun rajan takana?
Ohjainvoimat kasvavat liiallisiksi.
Korkeusperäsin aiheuttaa liian suuren nostovoiman ja koneen nokka tippuu.
Pituusvakavuuden heikkeneminen ja mahdollinen hallinnan menettäminen pienillä nopeuksilla.
Koneen maksimi kuormituskerroin ylitetään kaarroissa.
10.
Minkä pisteen ympäri lentokone kääntyy?
Siipien.
Laskutelineen.
Sivuperäsimen.
Massakeskiön.
11.
Edessä oleva massakeskiö aiheuttaa:
Pienentynyttä pitkittäisstabiliteettia.
Lyhyempää lentoonlähtö matkaa.
Kevyempiä ohjainvoimia.
Heikentynyttä korkeusperäsimen tehokkuutta loppuvedon aikana.
12.
Tasainen ilmavirtaus, jossa jokainen ilmamolekyyli seuraa edellistä, on:
Laminaarista virtausta.
Turbulenttista virtausta.
Tuulta.
Vapaata virtausta.
13.
Perinteisessä lentokonekonfiguraatiossa pituusvakavuus saavutetaan:
Massakeskiön ja nostovoimakeskiön sijainnilla toisiinsa ei ole vaikutusta pituusvakavuuteen.
Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön edessä.
Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön ovat samalla tasolla.
Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön takana.
14.
Jos ohjaussauvaa liikutetaan eteen ja vasemmalle, niin:
Vasen kaartosiiveke liikkuu alas ja oikea ylös sekä korkeusperäsin liikkuu alas.
Vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea alas sekä korkeusperäsin liikkuu alas.
Vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea alas sekä korkeusperäsin liikkuu ylös.
Vasen kaartosiiveke liikkuu alas ja oikea ylös sekä korkeusperäsin liikkuu ylös.
15.
Perinteisessä lentokonekonfiguraatiossa korkeusvakaajan nostovoima:
Suuntautuu ylöspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa suurempi.
Suuntautuu alaspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa pienempi.
Suuntautuu ylöspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa pienempi.
Suuntautuu alaspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa suurempi.
16.
Millainen ilmavirtaus on siiven yläpinnalla verrattuna siiven alapinnalla olevaan ilmavirtaukseen, suorassa vaakalennossa?
Pienempi nopeus.
Sama nopeus.
Suurempi nopeus.
Suurempi paine.
17.
Mitä tapahtuu, kun massakeskiö on lähellä eturajaansa?
Tarvittavat ohjainvoimat eivät muutu.
Tarvittavat ohjainvoimat ovat suuret ja lentokone on hyvin vakaa lentää.
Tarvittavat ohjainvoimat ovat hyvin pienet.
Pitkittäisstabiliteetti heikkenee.
18.
Lentokonetta, joka kohtaa häiriön lentoradassaan ja jää sen jälkeen heilahtelemaan kasvavalla amplitudilla, kutsutaan:
Sekä staattisesti sekä dynaamisesti epävakaaksi.
Sekä staattisesti sekä dynaamisesti vakaaksi.
Staattisesti epävakaaksi, mutta dynaamisesti vakaaksi.
Staattisesti vakaaksi, mutta dynaamisesti epävakaaksi.
19.
Jos kohtauskulmaa on kasvatettu suuremmaksi, kuin sakkauskohtauskulma:
Nostovoima kasvaa ja vastus pienenee.
Nostovoima kasvaa ja vastus kasvaa.
Nostovoima pienenee ja vastus kasvaa.
Nostovoima ja vastus pienenevät.
20.
Millainen tulee koneeseen lennon aikana vaikuttavien voimien summan olla, jotta kone pysyy kiihtymättömässä vaakalennossa?
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima + vastus.
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin massan ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen.
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin massan.
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima ja massan on oltava yhtä suuri kuin vastuksen.
Loading…
Lahjakorttitilaus
Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne
Tilaajan nimi
Sähköposti
Puhelinnumerosi
Lahjakortin saajan nimi
Valitse kurssi
Esittelylento 500 m hinaus
Esittelylento 1000 m hinaus
Kysymyksiä tai lisätietoja
Lataa kuitti maksusta tänne
Maksukuitti
Lähetä tilaus