Skip to content
Search
Search
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumuluksen toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärven leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu kurssille
Tilaa lahjakortti
Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset
Opettajat
Lentokenttä
Cumuluksen kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
Webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumuluksen kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumuluksen historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumuluksen säännöt
Tietosuojaseloste
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumuluksen toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärven leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu kurssille
Tilaa lahjakortti
Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset
Opettajat
Lentokenttä
Cumuluksen kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
Webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumuluksen kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumuluksen historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumuluksen säännöt
Tietosuojaseloste
kirjaudu
Teoriakurssi 2024 – lennon teoria
Sähköpostiosoitteesi:
Nimesi:
Aloita koe!
1.
Lentokoneen siipiin suunnitellaan positiivinen V-kulma, jotta:
Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pituusakselin ympäri.
Parannetaan pituuskallistusvakavuutta poikittaisakselin ympäri.
Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pystyakselin ympäri.
Parannetaan suuntavakavuutta pystyakselin ympäri.
2.
Mitä tapahtuu, kun massakeskiö on lähellä eturajaansa?
Tarvittavat ohjainvoimat ovat hyvin pienet.
Tarvittavat ohjainvoimat eivät muutu.
Pitkittäisstabiliteetti heikkenee.
Tarvittavat ohjainvoimat ovat suuret ja lentokone on hyvin vakaa lentää.
3.
Mitä voi tapahtua, jos kone kuormataan niin, että painopiste on sallitun rajan takana?
Ohjainvoimat kasvavat liiallisiksi.
Pituusvakavuuden heikkeneminen ja mahdollinen hallinnan menettäminen pienillä nopeuksilla.
Korkeusperäsin aiheuttaa liian suuren nostovoiman ja koneen nokka tippuu.
Koneen maksimi kuormituskerroin ylitetään kaarroissa.
4.
Mitkä ohjainpinnat mahdollistavat pituuskallistuksen muuttamisen?
Sivuperäsimet.
Kaartosiivekkeet.
Korkeusperäsimet.
Laskusiivekkeet.
5.
Kohtauskulma on:
Jänneviivan ja vaakatason välinen kulma.
Keskijänteen ja vapaan virtauksen välinen kulma.
Jänneviivan ja koneen pituusakselin välinen kulma.
Jänneviivan ja vapaan virtauksen välinen kulma.
6.
Jos ohjaussauvaa liikutetaan eteen ja vasemmalle, niin:
Vasen kaartosiiveke liikkuu alas ja oikea ylös sekä korkeusperäsin liikkuu alas.
Vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea alas sekä korkeusperäsin liikkuu alas.
Vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea alas sekä korkeusperäsin liikkuu ylös.
Vasen kaartosiiveke liikkuu alas ja oikea ylös sekä korkeusperäsin liikkuu ylös.
7.
Minkä pisteen ympäri lentokone kääntyy?
Siipien.
Massakeskiön.
Sivuperäsimen.
Laskutelineen.
8.
Rajakerroksessa on:
Turbulenttista virtausta.
Laminaarinen ja turbulenttinen virtausalue.
Turbulenttista virtausta vain matalilla nopeuksilla.
Laminaarista virtausta.
9.
Millainen ilmavirtaus on siiven yläpinnalla verrattuna siiven alapinnalla olevaan ilmavirtaukseen, suorassa vaakalennossa?
Sama nopeus.
Pienempi nopeus.
Suurempi paine.
Suurempi nopeus.
10.
Edessä oleva massakeskiö aiheuttaa:
Heikentynyttä korkeusperäsimen tehokkuutta loppuvedon aikana.
Pienentynyttä pitkittäisstabiliteettia.
Kevyempiä ohjainvoimia.
Lyhyempää lentoonlähtö matkaa.
11.
Siiven kierron tarkoituksena on:
Aiheuttaa sakkaus ensin siiven tyvessä.
Pienentää kaartosiivekkeiden tehokkuutta
Aiheuttaa sakkaus ensin siiven kärjessä.
Parantaa laskusiivekkeiden tehoa.
12.
Lentokonetta, joka kohtaa häiriön lentoradassaan ja jää sen jälkeen heilahtelemaan kasvavalla amplitudilla, kutsutaan:
Sekä staattisesti sekä dynaamisesti epävakaaksi.
Sekä staattisesti sekä dynaamisesti vakaaksi.
Staattisesti epävakaaksi, mutta dynaamisesti vakaaksi.
Staattisesti vakaaksi, mutta dynaamisesti epävakaaksi.
13.
Suurin osa siiven nostovoimasta syntyy:
Sen alapuolelle muodostuvasta ylipaineesta.
Sen yläpuolelle muodostuvasta ylipaineesta.
Sen yläpuolelle muodostuvasta alipaineesta.
Sen alapuolelle muodostuvasta alipaineesta.
14.
Mitä tapahtuu, jos suorassa vaakalennossa ilmanopeus pienenee alle maksimi liitoluvun antavan nopeuden?
Kokonaisvastus kasvaa, kasvaneen indusoidun vastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus kasvaa kasvaneen loisvastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus pienenee pienentyneen indusoidun vastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus pienenee pienentyneen loisvastuksen vuoksi.
15.
Perinteisessä lentokonekonfiguraatiossa korkeusvakaajan nostovoima:
Suuntautuu ylöspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa suurempi.
Suuntautuu alaspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa suurempi.
Suuntautuu ylöspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa pienempi.
Suuntautuu alaspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa pienempi.
16.
Tasainen ilmavirtaus, jossa jokainen ilmamolekyyli seuraa edellistä, on:
Laminaarista virtausta.
Tuulta.
Vapaata virtausta.
Turbulenttista virtausta.
17.
Millainen tulee koneeseen lennon aikana vaikuttavien voimien summan olla, jotta kone pysyy kiihtymättömässä vaakalennossa?
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin massan.
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin massan ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen.
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima + vastus.
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima ja massan on oltava yhtä suuri kuin vastuksen.
18.
Kun koneen lentorata häiriintyy esimerkiksi turbulenssin vuoksi, sen sanotaan olevan stabiili, mikäli:
Jatkaa häiriön kasvattamista.
Se palaa entiselle lentoradalleen ilman ohjaajan toimenpiteitä.
Jatkaa häiriön kasvattamista, kunnes ohjaaja pysäyttää sen ohjaimillaan.
Säilyttää uuden lentoratansa.
19.
Lentonopeuden kasvaessa:
Sekä indusoitu vastus että profiilivastus kasvavat.
Indusoitu vastus kasvaa ja profiilivastus (loisvastus) pienenee.
Profiilivastus kasvaa ja indusoitu vastus pienenee.
Sekä indusoitu vastus että profiilivastus pienenevät.
20.
Perinteisessä lentokonekonfiguraatiossa pituusvakavuus saavutetaan:
Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön ovat samalla tasolla.
Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön takana.
Massakeskiön ja nostovoimakeskiön sijainnilla toisiinsa ei ole vaikutusta pituusvakavuuteen.
Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön edessä.
Loading…
Lahjakorttitilaus
Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne
Tilaajan nimi
Sähköposti
Puhelinnumerosi
Lahjakortin saajan nimi
Valitse kurssi
Esittelylento 500 m hinaus
Esittelylento 1000 m hinaus
Kysymyksiä tai lisätietoja
Lataa kuitti maksusta tänne
Maksukuitti
Lähetä tilaus