Skip to content
Search
Search
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumulus toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärvi leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumulus toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärvi leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
kirjaudu
Teoriakurssi 2024 – lennon teoria
Sähköpostiosoitteesi:
Nimesi:
Aloita koe!
1.
Edessä oleva massakeskiö aiheuttaa:
Pienentynyttä pitkittäisstabiliteettia.
Lyhyempää lentoonlähtö matkaa.
Kevyempiä ohjainvoimia.
Heikentynyttä korkeusperäsimen tehokkuutta loppuvedon aikana.
2.
Perinteisessä lentokonekonfiguraatiossa korkeusvakaajan nostovoima:
Suuntautuu ylöspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa pienempi.
Suuntautuu alaspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa suurempi.
Suuntautuu ylöspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa suurempi.
Suuntautuu alaspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa pienempi.
3.
Suurin osa siiven nostovoimasta syntyy:
Sen alapuolelle muodostuvasta ylipaineesta.
Sen yläpuolelle muodostuvasta alipaineesta.
Sen yläpuolelle muodostuvasta ylipaineesta.
Sen alapuolelle muodostuvasta alipaineesta.
4.
Mitkä ohjainpinnat mahdollistavat pituuskallistuksen muuttamisen?
Sivuperäsimet.
Korkeusperäsimet.
Kaartosiivekkeet.
Laskusiivekkeet.
5.
Lentonopeuden kasvaessa:
Indusoitu vastus kasvaa ja profiilivastus (loisvastus) pienenee.
Sekä indusoitu vastus että profiilivastus pienenevät.
Sekä indusoitu vastus että profiilivastus kasvavat.
Profiilivastus kasvaa ja indusoitu vastus pienenee.
6.
Siiven kierron tarkoituksena on:
Parantaa laskusiivekkeiden tehoa.
Aiheuttaa sakkaus ensin siiven kärjessä.
Aiheuttaa sakkaus ensin siiven tyvessä.
Pienentää kaartosiivekkeiden tehokkuutta
7.
Millainen tulee koneeseen lennon aikana vaikuttavien voimien summan olla, jotta kone pysyy kiihtymättömässä vaakalennossa?
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin massan ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen.
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima ja massan on oltava yhtä suuri kuin vastuksen.
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima + vastus.
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin massan.
8.
Perussääntö syöksykierteen oikaisuun on järjestyksessä:
Työntö – varovainen veto – vastajalkaa.
Varovainen veto – vastajalkaa – työntö.
Vastajalkaa – työntö – varovainen veto.
Vastajalkaa – varovainen veto – työntö.
9.
Lentokoneen siipiin suunnitellaan positiivinen V-kulma, jotta:
Parannetaan pituuskallistusvakavuutta poikittaisakselin ympäri.
Parannetaan suuntavakavuutta pystyakselin ympäri.
Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pituusakselin ympäri.
Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pystyakselin ympäri.
10.
Ilma-alus, joka on luonnostaan stabiili:
Palaa luonnostaan takaisin alkuperäiseen lentotilaan.
Ei voi joutua syöksykierteeseen.
On vaikea ajaa sakkaukseen.
Vaatii vain pieniä ohjainvoimia.
11.
Mitä tapahtuu, kun massakeskiö on lähellä eturajaansa?
Tarvittavat ohjainvoimat ovat suuret ja lentokone on hyvin vakaa lentää.
Pitkittäisstabiliteetti heikkenee.
Tarvittavat ohjainvoimat eivät muutu.
Tarvittavat ohjainvoimat ovat hyvin pienet.
12.
Perinteisessä lentokonekonfiguraatiossa pituusvakavuus saavutetaan:
Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön edessä.
Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön ovat samalla tasolla.
Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön takana.
Massakeskiön ja nostovoimakeskiön sijainnilla toisiinsa ei ole vaikutusta pituusvakavuuteen.
13.
Millainen ilmavirtaus on siiven yläpinnalla verrattuna siiven alapinnalla olevaan ilmavirtaukseen, suorassa vaakalennossa?
Sama nopeus.
Pienempi nopeus.
Suurempi paine.
Suurempi nopeus.
14.
Primäärinen ja sekundäärinen vaikutus painamalla ainoastaan vasenta poljinta on:
Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen oikealle.
Suuntaliike oikealle ja kallistuminen oikealle.
Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen vasemmalle.
Suuntaliike oikealle ja kallistuminen vasemmalle.
15.
Rajakerroksessa on:
Laminaarista virtausta.
Turbulenttista virtausta vain matalilla nopeuksilla.
Turbulenttista virtausta.
Laminaarinen ja turbulenttinen virtausalue.
16.
Mitä tapahtuu, jos suorassa vaakalennossa ilmanopeus pienenee alle maksimi liitoluvun antavan nopeuden?
Kokonaisvastus kasvaa, kasvaneen indusoidun vastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus kasvaa kasvaneen loisvastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus pienenee pienentyneen indusoidun vastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus pienenee pienentyneen loisvastuksen vuoksi.
17.
Lentokonetta, joka kohtaa häiriön lentoradassaan ja jää sen jälkeen heilahtelemaan kasvavalla amplitudilla, kutsutaan:
Sekä staattisesti sekä dynaamisesti vakaaksi.
Staattisesti vakaaksi, mutta dynaamisesti epävakaaksi.
Sekä staattisesti sekä dynaamisesti epävakaaksi.
Staattisesti epävakaaksi, mutta dynaamisesti vakaaksi.
18.
Kohtauskulma on:
Jänneviivan ja koneen pituusakselin välinen kulma.
Jänneviivan ja vaakatason välinen kulma.
Keskijänteen ja vapaan virtauksen välinen kulma.
Jänneviivan ja vapaan virtauksen välinen kulma.
19.
Jos kohtauskulmaa on kasvatettu suuremmaksi, kuin sakkauskohtauskulma:
Nostovoima kasvaa ja vastus pienenee.
Nostovoima ja vastus pienenevät.
Nostovoima kasvaa ja vastus kasvaa.
Nostovoima pienenee ja vastus kasvaa.
20.
Jos ohjaussauvaa liikutetaan eteen ja vasemmalle, niin:
Vasen kaartosiiveke liikkuu alas ja oikea ylös sekä korkeusperäsin liikkuu ylös.
Vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea alas sekä korkeusperäsin liikkuu ylös.
Vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea alas sekä korkeusperäsin liikkuu alas.
Vasen kaartosiiveke liikkuu alas ja oikea ylös sekä korkeusperäsin liikkuu alas.
Loading…
Lahjakorttitilaus
Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne
Tilaajan nimi
Sähköposti
Puhelinnumerosi
Lahjakortin saajan nimi
Valitse kurssi
Esittelylento 500 m hinaus
Esittelylento 1000 m hinaus
Kysymyksiä tai lisätietoja
Lataa kuitti maksusta tänne
Maksukuitti
Lähetä tilaus