Teoriakurssi 2024 - lennon teoria

Sähköpostiosoitteesi:

Nimesi:

1. Jos kohtauskulmaa on kasvatettu suuremmaksi, kuin sakkauskohtauskulma:

Nostovoima pienenee ja vastus kasvaa.

Nostovoima kasvaa ja vastus pienenee.

Nostovoima ja vastus pienenevät.

Nostovoima kasvaa ja vastus kasvaa.

2. Tasainen ilmavirtaus, jossa jokainen ilmamolekyyli seuraa edellistä, on:

Turbulenttista virtausta.

Vapaata virtausta.

Laminaarista virtausta.

Tuulta.

3. Kun koneen lentorata häiriintyy esimerkiksi turbulenssin vuoksi, sen sanotaan olevan stabiili, mikäli:

Jatkaa häiriön kasvattamista.

Jatkaa häiriön kasvattamista, kunnes ohjaaja pysäyttää sen ohjaimillaan.

Se palaa entiselle lentoradalleen ilman ohjaajan toimenpiteitä.

Säilyttää uuden lentoratansa.

4. Jos ohjaussauvaa liikutetaan eteen ja vasemmalle, niin:

Vasen kaartosiiveke liikkuu alas ja oikea ylös sekä korkeusperäsin liikkuu ylös.

Vasen kaartosiiveke liikkuu alas ja oikea ylös sekä korkeusperäsin liikkuu alas.

Vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea alas sekä korkeusperäsin liikkuu alas.

Vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea alas sekä korkeusperäsin liikkuu ylös.

5. Edessä oleva massakeskiö aiheuttaa:

Lyhyempää lentoonlähtö matkaa.

Pienentynyttä pitkittäisstabiliteettia.

Heikentynyttä korkeusperäsimen tehokkuutta loppuvedon aikana.

Kevyempiä ohjainvoimia.

6. Siiven kierron tarkoituksena on:

Aiheuttaa sakkaus ensin siiven tyvessä.

Pienentää kaartosiivekkeiden tehokkuutta

Aiheuttaa sakkaus ensin siiven kärjessä.

Parantaa laskusiivekkeiden tehoa.

7. Rajakerroksessa on:

Laminaarista virtausta.

Laminaarinen ja turbulenttinen virtausalue.

Turbulenttista virtausta.

Turbulenttista virtausta vain matalilla nopeuksilla.

8. Kohtauskulma on:

Jänneviivan ja koneen pituusakselin välinen kulma.

Keskijänteen ja vapaan virtauksen välinen kulma.

Jänneviivan ja vapaan virtauksen välinen kulma.

Jänneviivan ja vaakatason välinen kulma.

9. Lentokonetta, joka kohtaa häiriön lentoradassaan ja jää sen jälkeen heilahtelemaan kasvavalla amplitudilla, kutsutaan:

Staattisesti epävakaaksi, mutta dynaamisesti vakaaksi.

Sekä staattisesti sekä dynaamisesti epävakaaksi.

Staattisesti vakaaksi, mutta dynaamisesti epävakaaksi.

Sekä staattisesti sekä dynaamisesti vakaaksi.

10. Perinteisessä lentokonekonfiguraatiossa korkeusvakaajan nostovoima:

Suuntautuu ylöspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa pienempi.

Suuntautuu ylöspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa suurempi.

Suuntautuu alaspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa pienempi.

Suuntautuu alaspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa suurempi.

11. Millainen tulee koneeseen lennon aikana vaikuttavien voimien summan olla, jotta kone pysyy kiihtymättömässä vaakalennossa?

Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin massan ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen.

Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin massan.

Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima + vastus.

Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima ja massan on oltava yhtä suuri kuin vastuksen.

12. Primäärinen ja sekundäärinen vaikutus painamalla ainoastaan vasenta poljinta on:

Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen vasemmalle.

Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen oikealle.

Suuntaliike oikealle ja kallistuminen oikealle.

Suuntaliike oikealle ja kallistuminen vasemmalle.

13. Mitä tapahtuu, jos suorassa vaakalennossa ilmanopeus pienenee alle maksimi liitoluvun antavan nopeuden?

Kokonaisvastus kasvaa kasvaneen loisvastuksen vuoksi.

Kokonaisvastus pienenee pienentyneen loisvastuksen vuoksi.

Kokonaisvastus kasvaa, kasvaneen indusoidun vastuksen vuoksi.

Kokonaisvastus pienenee pienentyneen indusoidun vastuksen vuoksi.

14. Lentonopeuden kasvaessa:

Sekä indusoitu vastus että profiilivastus kasvavat.

Sekä indusoitu vastus että profiilivastus pienenevät.

Profiilivastus kasvaa ja indusoitu vastus pienenee.

Indusoitu vastus kasvaa ja profiilivastus (loisvastus) pienenee.

15. Perinteisessä lentokonekonfiguraatiossa pituusvakavuus saavutetaan:

Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön ovat samalla tasolla.

Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön takana.

Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön edessä.

Massakeskiön ja nostovoimakeskiön sijainnilla toisiinsa ei ole vaikutusta pituusvakavuuteen.

16. Mitä voi tapahtua, jos kone kuormataan niin, että painopiste on sallitun rajan takana?

Ohjainvoimat kasvavat liiallisiksi.

Korkeusperäsin aiheuttaa liian suuren nostovoiman ja koneen nokka tippuu.

Koneen maksimi kuormituskerroin ylitetään kaarroissa.

Pituusvakavuuden heikkeneminen ja mahdollinen hallinnan menettäminen pienillä nopeuksilla.

17. Mitä tapahtuu, kun massakeskiö on lähellä eturajaansa?

Tarvittavat ohjainvoimat ovat hyvin pienet.

Pitkittäisstabiliteetti heikkenee.

Tarvittavat ohjainvoimat eivät muutu.

Tarvittavat ohjainvoimat ovat suuret ja lentokone on hyvin vakaa lentää.

18. Perussääntö syöksykierteen oikaisuun on järjestyksessä:

Vastajalkaa – työntö – varovainen veto.

Työntö – varovainen veto – vastajalkaa.

Vastajalkaa – varovainen veto – työntö.

Varovainen veto – vastajalkaa – työntö.

19. Millainen ilmavirtaus on siiven yläpinnalla verrattuna siiven alapinnalla olevaan ilmavirtaukseen, suorassa vaakalennossa?

Sama nopeus.

Suurempi nopeus.

Pienempi nopeus.

Suurempi paine.

20. Ilma-alus, joka on luonnostaan stabiili:

Ei voi joutua syöksykierteeseen.

Vaatii vain pieniä ohjainvoimia.

On vaikea ajaa sakkaukseen.

Palaa luonnostaan takaisin alkuperäiseen lentotilaan.

Teoriakurssi 2024 – lennon teoria

Lahjakorttitilaus

Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne