Teoriakurssi 2024 - lennon teoria

Sähköpostiosoitteesi:

Nimesi:

1. Perinteisessä lentokonekonfiguraatiossa pituusvakavuus saavutetaan:

Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön takana.

Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön ovat samalla tasolla.

Massakeskiön ja nostovoimakeskiön sijainnilla toisiinsa ei ole vaikutusta pituusvakavuuteen.

Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön edessä.

2. Edessä oleva massakeskiö aiheuttaa:

Lyhyempää lentoonlähtö matkaa.

Kevyempiä ohjainvoimia.

Pienentynyttä pitkittäisstabiliteettia.

Heikentynyttä korkeusperäsimen tehokkuutta loppuvedon aikana.

3. Kohtauskulma on:

Jänneviivan ja vapaan virtauksen välinen kulma.

Jänneviivan ja koneen pituusakselin välinen kulma.

Keskijänteen ja vapaan virtauksen välinen kulma.

Jänneviivan ja vaakatason välinen kulma.

4. Mitä tapahtuu, kun massakeskiö on lähellä eturajaansa?

Tarvittavat ohjainvoimat ovat suuret ja lentokone on hyvin vakaa lentää.

Tarvittavat ohjainvoimat eivät muutu.

Tarvittavat ohjainvoimat ovat hyvin pienet.

Pitkittäisstabiliteetti heikkenee.

5. Jos ohjaussauvaa liikutetaan eteen ja vasemmalle, niin:

Vasen kaartosiiveke liikkuu alas ja oikea ylös sekä korkeusperäsin liikkuu ylös.

Vasen kaartosiiveke liikkuu alas ja oikea ylös sekä korkeusperäsin liikkuu alas.

Vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea alas sekä korkeusperäsin liikkuu ylös.

Vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea alas sekä korkeusperäsin liikkuu alas.

6. Millainen tulee koneeseen lennon aikana vaikuttavien voimien summan olla, jotta kone pysyy kiihtymättömässä vaakalennossa?

Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin massan.

Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin massan ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen.

Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima + vastus.

Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima ja massan on oltava yhtä suuri kuin vastuksen.

7. Jos kohtauskulmaa on kasvatettu suuremmaksi, kuin sakkauskohtauskulma:

Nostovoima kasvaa ja vastus pienenee.

Nostovoima pienenee ja vastus kasvaa.

Nostovoima kasvaa ja vastus kasvaa.

Nostovoima ja vastus pienenevät.

8. Lentokonetta, joka kohtaa häiriön lentoradassaan ja jää sen jälkeen heilahtelemaan kasvavalla amplitudilla, kutsutaan:

Staattisesti vakaaksi, mutta dynaamisesti epävakaaksi.

Staattisesti epävakaaksi, mutta dynaamisesti vakaaksi.

Sekä staattisesti sekä dynaamisesti vakaaksi.

Sekä staattisesti sekä dynaamisesti epävakaaksi.

9. Mikäli ilmanopeutta pienennetään, mitä lentäjän on tehtävä, jotta korkeus säilyisi?

Kasvattaa kohtauskulmaa säilyttääkseen tarvittavan nostovoiman.

Pienentää työntövoimaa.

Avata ilmajarrut kasvattaakseen vastusta.

Pienentää kohtauskulmaa pienentääkseen vastusta.

10. Kun koneen lentorata häiriintyy esimerkiksi turbulenssin vuoksi, sen sanotaan olevan stabiili, mikäli:

Jatkaa häiriön kasvattamista.

Säilyttää uuden lentoratansa.

Se palaa entiselle lentoradalleen ilman ohjaajan toimenpiteitä.

Jatkaa häiriön kasvattamista, kunnes ohjaaja pysäyttää sen ohjaimillaan.

11. Ilma-alus, joka on luonnostaan stabiili:

Vaatii vain pieniä ohjainvoimia.

On vaikea ajaa sakkaukseen.

Palaa luonnostaan takaisin alkuperäiseen lentotilaan.

Ei voi joutua syöksykierteeseen.

12. Perussääntö syöksykierteen oikaisuun on järjestyksessä:

Vastajalkaa – varovainen veto – työntö.

Varovainen veto – vastajalkaa – työntö.

Vastajalkaa – työntö – varovainen veto.

Työntö – varovainen veto – vastajalkaa.

13. Tasainen ilmavirtaus, jossa jokainen ilmamolekyyli seuraa edellistä, on:

Laminaarista virtausta.

Vapaata virtausta.

Turbulenttista virtausta.

Tuulta.

14. Mitä tapahtuu, jos suorassa vaakalennossa ilmanopeus pienenee alle maksimi liitoluvun antavan nopeuden?

Kokonaisvastus pienenee pienentyneen indusoidun vastuksen vuoksi.

Kokonaisvastus pienenee pienentyneen loisvastuksen vuoksi.

Kokonaisvastus kasvaa, kasvaneen indusoidun vastuksen vuoksi.

Kokonaisvastus kasvaa kasvaneen loisvastuksen vuoksi.

15. Primäärinen ja sekundäärinen vaikutus painamalla ainoastaan vasenta poljinta on:

Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen oikealle.

Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen vasemmalle.

Suuntaliike oikealle ja kallistuminen vasemmalle.

Suuntaliike oikealle ja kallistuminen oikealle.

16. Mitkä ohjainpinnat mahdollistavat pituuskallistuksen muuttamisen?

Sivuperäsimet.

Laskusiivekkeet.

Korkeusperäsimet.

Kaartosiivekkeet.

17. Millainen ilmavirtaus on siiven yläpinnalla verrattuna siiven alapinnalla olevaan ilmavirtaukseen, suorassa vaakalennossa?

Sama nopeus.

Suurempi nopeus.

Suurempi paine.

Pienempi nopeus.

18. Rajakerroksessa on:

Turbulenttista virtausta vain matalilla nopeuksilla.

Turbulenttista virtausta.

Laminaarista virtausta.

Laminaarinen ja turbulenttinen virtausalue.

19. Siiven kierron tarkoituksena on:

Aiheuttaa sakkaus ensin siiven tyvessä.

Pienentää kaartosiivekkeiden tehokkuutta

Aiheuttaa sakkaus ensin siiven kärjessä.

Parantaa laskusiivekkeiden tehoa.

20. Suurin osa siiven nostovoimasta syntyy:

Sen alapuolelle muodostuvasta ylipaineesta.

Sen alapuolelle muodostuvasta alipaineesta.

Sen yläpuolelle muodostuvasta alipaineesta.

Sen yläpuolelle muodostuvasta ylipaineesta.

Cumulus rf/ry Tietosuojaseloste

Käyntiosoite: Lentokentäntie 7, 03100 Nummela
Postiosoite: Hommaksentie 63b, 02440 Luoma

Puhelin: +358 400 543 836
S-posti:

Pankki: FI77 1014 5000 1755 55
Y-tunnus: 2970340-4

Verkkolaskutustiedot:
Apix Messaging Oy (003723327487)
OVT-tunnus: 003729703404

Lahjakorttitilaus

Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne

Tilaajan nimi

Sähköposti

Puhelinnumerosi

Lahjakortin saajan nimi

Valitse kurssi

Kysymyksiä tai lisätietoja

Lataa kuitti maksusta tänne

Maksukuitti

Teoriakurssi 2024 – lennon teoria

Lahjakorttitilaus

Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne