Kerho perustettiin 30. joulukuuta 1940. Koulujen joululomalla Lepolankujalla pidetyn ruotsinkielisen lennokkikurssin innoittamana tehtiin päätös kerhon perustamisesta. Helmikuussa 1941 oli kerho jo edustettuna Messuhallin kisoissa 27 jäsenen ja 66 lennokin voimin.
Jo silloin kerhon perustajajäsenten ajatukset liitelivät taivaan sinessä ja siitä innostuksesta kerho sai nimensä ”Flygklubben Cumulus”, ajatellen jo silloin laajentuvaa toimintaa sekä purjelennon että mahdollisen moottorilennon merkeissä, eikä siis vain lennokkitoiminnan.
Sodan aikana kerho toimi ensin Vallininkadulla Kalliossa, ja vuodesta 1943 Svenska Flicklycéetin tyttökoulun kellarissa Bulevardi 18-20, josta kerho oli saanut toimintatilaa. Kesällä 1945 osallistui monet sodasta kotiutuneista seniorijäsenistä Jämijärven purjelentoleirille, jossa saavutettiin hienosti 3 kpl B-diplomia ja myös 3 kpl C-diplomia.
Helmikuussa 1948 päätettiin optimistisesti aloittaa Harakka II koulutuskoneen rakentaminen, jotta saataisiin purjelentotoiminta käyntiin. Kone rakennettiinkin Bulevardi 18-20 kellaritiloissa.
Maaliskuussa 1949 sitten koelennettiin Harakka H-51 Malmilla. Kurssitoiminta aloitettiin ja vuositasolla saavutettiinkin mahtavat 487 starttia ja lentoaikaa 9 tuntia ja 16 minuuttia.
Kerho perustettiin 30. joulukuuta 1940. Koulujen joululomalla Lepolankujalla pidetyn ruotsinkielisen lennokkikurssin innoittamana tehtiin päätös kerhon perustamisesta. Helmikuussa 1941 oli kerho jo edustettuna Messuhallin kisoissa 27 jäsenen ja 66 lennokin voimin.
Jo silloin kerhon perustajajäsenten ajatukset liitelivät taivaan sinessä ja siitä innostuksesta kerho sai nimensä ”Flygklubben Cumulus”, ajatellen jo silloin laajentuvaa toimintaa sekä purjelennon että mahdollisen moottorilennon merkeissä, eikä siis vain lennokkitoiminnan.
Sodan aikana kerho toimi ensin Vallininkadulla Kalliossa, ja vuodesta 1943 Svenska Flicklycéetin tyttökoulun kellarissa Bulevardi 18-20, josta kerho oli saanut toimintatilaa. Kesällä 1945 osallistui monet sodasta kotiutuneista seniorijäsenistä Jämijärven purjelentoleirille, jossa saavutettiin hienosti 3 kpl B-diplomia ja myös 3 kpl C-diplomia.
Helmikuussa 1948 päätettiin optimistisesti aloittaa Harakka II koulutuskoneen rakentaminen, jotta saataisiin purjelentotoiminta käyntiin. Kone rakennettiinkin Bulevardi 18-20 kellaritiloissa.
Maaliskuussa 1949 sitten koelennettiin Harakka H-51 Malmilla. Kurssitoiminta aloitettiin ja vuositasolla saavutettiinkin mahtavat 487 starttia ja lentoaikaa 9 tuntia ja 16 minuuttia.
26 päivänä helmikuuta 1948 kerääntyivät kerhon jäsenet keskustelemaan purjelennosta. Suurista rahahuolista huolimatta päätettiin optimistisesti aloittaa Harakka II koulutuskoneen rakentaminen, jotta saataisiin purjelentotoiminta käyntiin ja kone rakennettiinkin Bulevardi 18-20 kellaritiloissa.
Maaliskuussa 1949 sitten koelennettiin Harakka H-51 Malmilla. Kurssitoiminta aloitettiin ja vuositasolla saavutettiinkin mahtavat 487 starttia ja lentoaikaa 9 tuntia ja 16 minuuttia (= 1 min. ja 8 sek. per startti; verrokkina vuoden 2009 kerhon harjoituskoneen C5 lennot; 31 minuuttia per lento) ja saavutettiinkin näyttävästi 5 kpl A-diplomia ja 5 B-diplomia.
Jäsenten joukossa heräsikin suuri innostus purjelentämiseen ja päätettiin rakentaa uusi kone, nimittäin PIK-5, vaikka rahapula olikin akuutti. Jo 19. heinäkuuta 1950 koelennettiinkin PIK-5, OH-PAR, johon oli uhrattu 1430 rakennustuntia. Kerholla oli siten sekä koulutus- että harjoittelukone purjelennosta kiinnostuneille. Vuosisaavutuksena 15 lentopäivää, joista 3 lentopäivää jäällä, teki 20 tuntia ja 42 minuuttia. Startteja oli 391 (tehden 3 min.ja 10 sek. per startti). (Löytyykö mitään tietoa kyseisestä vinssistä ?)
Hilding af Enehielm lensi kerhon ensimmäisen hopea-C:n, aika 5 tuntia ja 21 minuuttia.
Vuosi 1951 oli ensimmäinen vuosi kun kerho kartutti kassaansa myymällä vapunaattona ja –päivänä ilmapalloja.
Vuonna 1952 kerho hallitsi täysin Suomen ensimmäistä siimaohjattujen lennokkien kilpailua. Saatiin sekä kulta että hopea taitolentoluokassa. C-P kilpailuissa (C-P = Chrysler-Plymouth) jotka pidettiin Hesperian puistossa, Cumulus oli hallitsevana kerhona voittaen kisat. Yhdestätoista kilpailijasta 8 oli kerholaisia.
Purjelentopuolella tulokset olivat omilla koneilla lennetyt 4 kpl A-diplomeja, 4 kpl B- ja 3 kpl C-diplomia. 480 starttia, 33 tuntia ja 24 minuuttia lentoaikaa. ( 4 min. ja 10 sek. per startti – siis edistystä !)
Joululahjaksi kerho sai Bulevardin koulusta käyttöönsä kaksi uutta huonetta lennokki- ja purjelentopuolelle, josta kiittäminen koulun rehtori Margareta Chydeniusta. Vuosi päätettiin hilpeällä joulujuhlalla puuron ja ohjelman merkeissä.
Cumulus voitti vuoden 1953 merkkisuorituskilpailun saaden palkinnoksi kaksi vapaapaikkaa Jämille.
Sekä puheenjohtaja (tietääkö joku nimen) ja sihteeri (tietääkö joku nimen) olivat opettajakursseilla Jämillä jotta he voisivat auttaa purjelentopuolen omien opettajien pulaa.
Maaliskuussa 1955 kerho rekisteröitiin saaden siten oikeuden käyttää r.y:tä nimessään. Helluntaina oli Cumulus jälleen voittamaton siimaohjattujen lennokkien taitolento-ohjelmassa Hesperian puistossa ja vapaasti lennettävien moottoriluokassa Malmilla.
Talvella purjelentäjät lensivät 170 starttia ja 25 tuntia Nuuksion Pitkäjärvellä. Pisin lento kesti 40 minuuttia.
Kolme kerhon jäsentä (………………..?) osallistuivat Jämin opettajakursseille. Vuosi tarjosi ennätysmäärän lentotunteja, 77 käsittäen 359 starttia (12 min. ja 50 sek. per startti).
Sitten alkoi aika jolloin purjelentokoulutus siirtyi Harakka tyyppisten liitokoneiden koulutuksesta kaksinohjattaviin. Kerho osti Saksasta kaksipaikkaisen koulutuskoneen, tyyppiä KA-2. Kone OH-KKD toimitettiin 30. marraskuuta 1957 lentohinauksessa Tukholmasta Maarianhaminan kautta Turkuun.
Lennokkipuoli niitti laakereita voittaen Messuhallissa kahdet kisat ja VLK-kilpailussa kolmet kisat. Näistä voitoista kuuluu suuri kunnia Cumulus-jäsenille Pimenoff ja Hisinger.
Pimenoff voitti Suomen mestaruuden D-luokassa (moottori lennokit) ja EM kisat Moskovassa myös D-luokassa.
Vuonna 1958 vaadittiin 500 työtuntia saattamaan PIK-5 jälleen lentokuntoon Malmilla sattuneen nokkavaurion jälkeen.
Cumulus oli mukana raivaamassa Nummelan lentokentän umpeenkasvanutta 300 m kiitorataa jotta Ilmailuyhdistyksen lentokeskus saataisiin aikaan. Puolivalmis lentokonehalli otettiin osittain käyttöön ja Cumuluksella oli siellä yksi paikka PIK-5:elle. Vuoden aikana pidettiin kahdet C-kurssit, joiden tuloksena oli 9 kpl C-lupakirjaa. Vuoden tulos oli 515 lentoa ja 124 tuntia (14 min. ja 26 sek. per startti)
Seitsemän purjelentäjää, joista 4 Cumuluksesta, ostivat 1959 yksityisesti yksipaikkaisen purjelentokoneen tyypiltään Kajava.
Kone rekisteröitiin Cumuluksen nimiin. Kaksi miestä (…………. j a……..) ?? suorittivat kaksipaikkais-opettajakurssin Jämillä. Kaj Arppe saavutti Kajavalla kuudennen sijan Parolan kilpailussa. Kolme hopea-C lentoa suoritettiin Nummelasta, mm. Turkuun ja Hyvinkäälle.
Lennokkilennättäjät olivat Suomen siimaohjattujen EM- joukkueessa (missä) kahden jäsenen (…?.) voimalla.
Koneet lensivät 123 tuntia ja 352 startti (21 min. per startti).
…ja sitten olemmekin vuodessa 1960 jolloin kerho täytti 20 vuotta. Toiminta alkoi purjelentäjien teoriakurssilla helmikuussa 4 hengen voimalla. Yksi heistä oli Pelle Lönnberg. 20. maaliskuuta aloitettiin lennot Malmilla kerhon kaksipaikkaisella OH-KKD:llä. Hinauskoneena toimi Klemm 21 OH-ILI ja hinaajana Erkki Emaus. Opettajina toimivat Kaj Arppe ja Ilkka Äijälä. Nummelassa voitti yksi oppilas (Pelle) maaliinlaskukilpailut kesäkuussa PIK-5:llä.
Kesän tulokset 7 C-diplomia ja 2 purjelentolupakirjaa; 129 tuntia ja 314 starttia.
Leif Englund osallistui Budapestissa ensimmäisiin intereurooppalaisiin lennokkien hallikisoihin, jossa pärjäsi hyvin. Sandy Pimenoff saavutti Suomen- ja maailmanmestaruuden D-luokasasa (moottorilennokit). Kaksi jäsentä Cumuluksesta osallistuivat siimaohjattujen lennokkien MM- kisoihin Unkarissa.
Tyttölyseon ruokasalissa vietettiin joulujuhlan yhteydessä kerhon 20-vuotisjuhlat.
Vuoden 1961 alussa vetivät lennokkimiehet kurssin, johon osallistui 10 innokasta lennokeista kiinnostunutta. Kurssi päätettiin koneiden trimmauksella ja kilpailulla. Nyt alkoi myös radio-ohjattujen lennokkien lennätys herättään yhä enemmän kiinnostusta. Kaksi jäsentä osallistui MM kisoihin Saksassa. SM kisoissa saavutettiin mestaruus ja hopea vapaasti lennettävillä ja yksi mestaruus siimaohjatuilla.
Nummelan lentokeskus avattiin toukokuun viimeisellä viikolla.
Kaj Arppe osallistui Parolan kilpailuihin Kajavalla ja suoritti kerhon ensimmäisen kulta-C:n. Siihen vaaditaan 300 km: matka ja 3000 metrin oma nousu. Hän sai myös timantin koska matka oli kolmiorata.
Joulukuussa kerho tilasi purjekone Vasaman Jämijärven tehtaalta.
Vuoden tulos: 226 tuntia ja 55 minuuttia, starttimäärän ollessa 213 (= 1 tunti ja 4 minuuttia per startti)
Keväällä 1962 Vasama toimitettiin puolivalmiina tehtaalta ja kerholaiset suorittivat lopputyön ja maalauksen. Kaj Arppe osallistui Parolan kisoihin Vasamalla. C-kurssi järjestettiin 5:lle jäsenelle KA.2;lla Nummelassa. Maaliinlaskukilpailut voitettiin kauden päättyessä Nummelassa. Vasama myytiin takaisin Ilmailuliittoon Argentiinan MM-kisoja varten, lupauksella että saataisiin seuraavana vuonna uusi versio 2.
Lennokkien SM-joukkuekilpailu voitettiin Cumulukselle.
Pirttivuopion toinen purjekoneiden aaltoleiri Kebnekaisen juurella houkutti 1963 yhtä Cumuluksen jäsentä, Kaj Arppea, pitkästä matkasta huolimatta. PIK-5 läpikävi perusteellisen Ilmailuviraston uusien säännösten mukaisen tarkastuksen, joka koski kaikkia yli 10-vuotiaita koneita. Uuden Vasaman kerho sai kesäkuussa ja se olikin kerhon nimissä olevista koneista viides.
Lennokkijäsenet muuttivat uudesti sisustettuun lennokkihuoneeseensa. PM-kisoihin jotka pidettiin Tanskassa, osallistui kaksi kerhon jäsentä ja samoin MM-kisoihin Itävallassa. R/C luokan toiset MM-kisat pidettiin Belgiassa, jossa koko Suomen joukkue, 3 miestä, oli Cumulus-kerhosta. Joulukuussa järkytti kerhoa tieto, että joudumme muuttamaan tyttölyseon kellarista 20 vuoden jälkeen, sillä ilman kerhohuonetta ei Cumulus pärjää. Oli tosi vaikeaa löytää uutta.
Puheenjohtajan energinen etsiminen ympäri kaupunkia tuotti tulosta ja kerho sai uudet tilat Munkkiniemestä, Laajalahdentie 11 pommisuojasta, jonne kerho muutti toukokuussa 1964.
Cumulus rf/ry Tietosuojaseloste
Käyntiosoite: Lentokentäntie 7, 03100 Nummela
Postiosoite: Hommaksentie 63b, 02440 Luoma
Pankki: FI77 1014 5000 1755 55
Y-tunnus: 2970340-4
Verkkolaskutustiedot:
Apix Messaging Oy (003723327487)
OVT-tunnus: 003729703404
