Skip to content
Search
Search
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumulus toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärvi leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Galleria
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
Menu
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumulus toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärvi leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Galleria
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
kirjaudu
Teoriakurssi 2024 – lennon teoria
Sähköpostiosoitteesi:
Nimesi:
Aloita koe!
1.
Perinteisessä lentokonekonfiguraatiossa pituusvakavuus saavutetaan:
Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön takana.
Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön ovat samalla tasolla.
Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön edessä.
Massakeskiön ja nostovoimakeskiön sijainnilla toisiinsa ei ole vaikutusta pituusvakavuuteen.
2.
Millainen tulee koneeseen lennon aikana vaikuttavien voimien summan olla, jotta kone pysyy kiihtymättömässä vaakalennossa?
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin massan.
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima ja massan on oltava yhtä suuri kuin vastuksen.
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima + vastus.
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin massan ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen.
3.
Mitkä ohjainpinnat mahdollistavat pituuskallistuksen muuttamisen?
Kaartosiivekkeet.
Laskusiivekkeet.
Korkeusperäsimet.
Sivuperäsimet.
4.
Lentokoneen siipiin suunnitellaan positiivinen V-kulma, jotta:
Parannetaan suuntavakavuutta pystyakselin ympäri.
Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pituusakselin ympäri.
Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pystyakselin ympäri.
Parannetaan pituuskallistusvakavuutta poikittaisakselin ympäri.
5.
Kun koneen lentorata häiriintyy esimerkiksi turbulenssin vuoksi, sen sanotaan olevan stabiili, mikäli:
Säilyttää uuden lentoratansa.
Se palaa entiselle lentoradalleen ilman ohjaajan toimenpiteitä.
Jatkaa häiriön kasvattamista.
Jatkaa häiriön kasvattamista, kunnes ohjaaja pysäyttää sen ohjaimillaan.
6.
Mitä tapahtuu, kun massakeskiö on lähellä eturajaansa?
Tarvittavat ohjainvoimat ovat hyvin pienet.
Tarvittavat ohjainvoimat eivät muutu.
Tarvittavat ohjainvoimat ovat suuret ja lentokone on hyvin vakaa lentää.
Pitkittäisstabiliteetti heikkenee.
7.
Edessä oleva massakeskiö aiheuttaa:
Kevyempiä ohjainvoimia.
Heikentynyttä korkeusperäsimen tehokkuutta loppuvedon aikana.
Lyhyempää lentoonlähtö matkaa.
Pienentynyttä pitkittäisstabiliteettia.
8.
Suurin osa siiven nostovoimasta syntyy:
Sen alapuolelle muodostuvasta ylipaineesta.
Sen alapuolelle muodostuvasta alipaineesta.
Sen yläpuolelle muodostuvasta ylipaineesta.
Sen yläpuolelle muodostuvasta alipaineesta.
9.
Siiven kierron tarkoituksena on:
Pienentää kaartosiivekkeiden tehokkuutta
Aiheuttaa sakkaus ensin siiven tyvessä.
Parantaa laskusiivekkeiden tehoa.
Aiheuttaa sakkaus ensin siiven kärjessä.
10.
Ilma-alus, joka on luonnostaan stabiili:
On vaikea ajaa sakkaukseen.
Palaa luonnostaan takaisin alkuperäiseen lentotilaan.
Vaatii vain pieniä ohjainvoimia.
Ei voi joutua syöksykierteeseen.
11.
Jos kohtauskulmaa on kasvatettu suuremmaksi, kuin sakkauskohtauskulma:
Nostovoima kasvaa ja vastus kasvaa.
Nostovoima pienenee ja vastus kasvaa.
Nostovoima kasvaa ja vastus pienenee.
Nostovoima ja vastus pienenevät.
12.
Tasainen ilmavirtaus, jossa jokainen ilmamolekyyli seuraa edellistä, on:
Tuulta.
Vapaata virtausta.
Laminaarista virtausta.
Turbulenttista virtausta.
13.
Lentokonetta, joka kohtaa häiriön lentoradassaan ja jää sen jälkeen heilahtelemaan kasvavalla amplitudilla, kutsutaan:
Staattisesti vakaaksi, mutta dynaamisesti epävakaaksi.
Staattisesti epävakaaksi, mutta dynaamisesti vakaaksi.
Sekä staattisesti sekä dynaamisesti epävakaaksi.
Sekä staattisesti sekä dynaamisesti vakaaksi.
14.
Mikäli ilmanopeutta pienennetään, mitä lentäjän on tehtävä, jotta korkeus säilyisi?
Pienentää työntövoimaa.
Kasvattaa kohtauskulmaa säilyttääkseen tarvittavan nostovoiman.
Avata ilmajarrut kasvattaakseen vastusta.
Pienentää kohtauskulmaa pienentääkseen vastusta.
15.
Mitä voi tapahtua, jos kone kuormataan niin, että painopiste on sallitun rajan takana?
Koneen maksimi kuormituskerroin ylitetään kaarroissa.
Korkeusperäsin aiheuttaa liian suuren nostovoiman ja koneen nokka tippuu.
Pituusvakavuuden heikkeneminen ja mahdollinen hallinnan menettäminen pienillä nopeuksilla.
Ohjainvoimat kasvavat liiallisiksi.
16.
Kohtauskulma on:
Jänneviivan ja vapaan virtauksen välinen kulma.
Jänneviivan ja koneen pituusakselin välinen kulma.
Jänneviivan ja vaakatason välinen kulma.
Keskijänteen ja vapaan virtauksen välinen kulma.
17.
Perinteisessä lentokonekonfiguraatiossa korkeusvakaajan nostovoima:
Suuntautuu ylöspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa suurempi.
Suuntautuu ylöspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa pienempi.
Suuntautuu alaspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa suurempi.
Suuntautuu alaspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa pienempi.
18.
Millainen ilmavirtaus on siiven yläpinnalla verrattuna siiven alapinnalla olevaan ilmavirtaukseen, suorassa vaakalennossa?
Pienempi nopeus.
Suurempi nopeus.
Suurempi paine.
Sama nopeus.
19.
Perussääntö syöksykierteen oikaisuun on järjestyksessä:
Työntö – varovainen veto – vastajalkaa.
Varovainen veto – vastajalkaa – työntö.
Vastajalkaa – varovainen veto – työntö.
Vastajalkaa – työntö – varovainen veto.
20.
Mitä tapahtuu, jos suorassa vaakalennossa ilmanopeus pienenee alle maksimi liitoluvun antavan nopeuden?
Kokonaisvastus kasvaa, kasvaneen indusoidun vastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus kasvaa kasvaneen loisvastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus pienenee pienentyneen loisvastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus pienenee pienentyneen indusoidun vastuksen vuoksi.
Loading…
Lahjakorttitilaus
Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne
Tilaajan nimi
Sähköposti
Puhelinnumerosi
Lahjakortin saajan nimi
Valitse kurssi
Esittelylento 500 m hinaus
Esittelylento 1000 m hinaus
Kysymyksiä tai lisätietoja
Lataa kuitti maksusta tänne
Maksukuitti
Lähetä tilaus