Teoriakurssi 2024 - lennon teoria

Sähköpostiosoitteesi:

Nimesi:

1. Kohtauskulma on:

Jänneviivan ja vapaan virtauksen välinen kulma.

Jänneviivan ja koneen pituusakselin välinen kulma.

Keskijänteen ja vapaan virtauksen välinen kulma.

Jänneviivan ja vaakatason välinen kulma.

2. Perinteisessä lentokonekonfiguraatiossa pituusvakavuus saavutetaan:

Massakeskiön ja nostovoimakeskiön sijainnilla toisiinsa ei ole vaikutusta pituusvakavuuteen.

Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön ovat samalla tasolla.

Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön edessä.

Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön takana.

3. Kun koneen lentorata häiriintyy esimerkiksi turbulenssin vuoksi, sen sanotaan olevan stabiili, mikäli:

Jatkaa häiriön kasvattamista, kunnes ohjaaja pysäyttää sen ohjaimillaan.

Jatkaa häiriön kasvattamista.

Säilyttää uuden lentoratansa.

Se palaa entiselle lentoradalleen ilman ohjaajan toimenpiteitä.

4. Jos kohtauskulmaa on kasvatettu suuremmaksi, kuin sakkauskohtauskulma:

Nostovoima pienenee ja vastus kasvaa.

Nostovoima kasvaa ja vastus pienenee.

Nostovoima ja vastus pienenevät.

Nostovoima kasvaa ja vastus kasvaa.

5. Minkä pisteen ympäri lentokone kääntyy?

Sivuperäsimen.

Laskutelineen.

Siipien.

Massakeskiön.

6. Siiven kierron tarkoituksena on:

Parantaa laskusiivekkeiden tehoa.

Aiheuttaa sakkaus ensin siiven tyvessä.

Aiheuttaa sakkaus ensin siiven kärjessä.

Pienentää kaartosiivekkeiden tehokkuutta

7. Rajakerroksessa on:

Laminaarinen ja turbulenttinen virtausalue.

Turbulenttista virtausta.

Laminaarista virtausta.

Turbulenttista virtausta vain matalilla nopeuksilla.

8. Tasainen ilmavirtaus, jossa jokainen ilmamolekyyli seuraa edellistä, on:

Tuulta.

Laminaarista virtausta.

Turbulenttista virtausta.

Vapaata virtausta.

9. Mitkä ohjainpinnat mahdollistavat pituuskallistuksen muuttamisen?

Laskusiivekkeet.

Sivuperäsimet.

Korkeusperäsimet.

Kaartosiivekkeet.

10. Lentokoneen siipiin suunnitellaan positiivinen V-kulma, jotta:

Parannetaan suuntavakavuutta pystyakselin ympäri.

Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pystyakselin ympäri.

Parannetaan pituuskallistusvakavuutta poikittaisakselin ympäri.

Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pituusakselin ympäri.

11. Mitä tapahtuu, jos suorassa vaakalennossa ilmanopeus pienenee alle maksimi liitoluvun antavan nopeuden?

Kokonaisvastus kasvaa, kasvaneen indusoidun vastuksen vuoksi.

Kokonaisvastus pienenee pienentyneen loisvastuksen vuoksi.

Kokonaisvastus pienenee pienentyneen indusoidun vastuksen vuoksi.

Kokonaisvastus kasvaa kasvaneen loisvastuksen vuoksi.

12. Perinteisessä lentokonekonfiguraatiossa korkeusvakaajan nostovoima:

Suuntautuu ylöspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa suurempi.

Suuntautuu ylöspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa pienempi.

Suuntautuu alaspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa suurempi.

Suuntautuu alaspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa pienempi.

13. Millainen ilmavirtaus on siiven yläpinnalla verrattuna siiven alapinnalla olevaan ilmavirtaukseen, suorassa vaakalennossa?

Sama nopeus.

Suurempi paine.

Suurempi nopeus.

Pienempi nopeus.

14. Millainen tulee koneeseen lennon aikana vaikuttavien voimien summan olla, jotta kone pysyy kiihtymättömässä vaakalennossa?

Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima + vastus.

Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin massan ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen.

Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin massan.

Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima ja massan on oltava yhtä suuri kuin vastuksen.

15. Lentokonetta, joka kohtaa häiriön lentoradassaan ja jää sen jälkeen heilahtelemaan kasvavalla amplitudilla, kutsutaan:

Staattisesti vakaaksi, mutta dynaamisesti epävakaaksi.

Sekä staattisesti sekä dynaamisesti vakaaksi.

Staattisesti epävakaaksi, mutta dynaamisesti vakaaksi.

Sekä staattisesti sekä dynaamisesti epävakaaksi.

16. Perussääntö syöksykierteen oikaisuun on järjestyksessä:

Vastajalkaa – varovainen veto – työntö.

Vastajalkaa – työntö – varovainen veto.

Varovainen veto – vastajalkaa – työntö.

Työntö – varovainen veto – vastajalkaa.

17. Ilma-alus, joka on luonnostaan stabiili:

Palaa luonnostaan takaisin alkuperäiseen lentotilaan.

On vaikea ajaa sakkaukseen.

Vaatii vain pieniä ohjainvoimia.

Ei voi joutua syöksykierteeseen.

18. Lentonopeuden kasvaessa:

Indusoitu vastus kasvaa ja profiilivastus (loisvastus) pienenee.

Sekä indusoitu vastus että profiilivastus pienenevät.

Profiilivastus kasvaa ja indusoitu vastus pienenee.

Sekä indusoitu vastus että profiilivastus kasvavat.

19. Mikäli ilmanopeutta pienennetään, mitä lentäjän on tehtävä, jotta korkeus säilyisi?

Pienentää työntövoimaa.

Kasvattaa kohtauskulmaa säilyttääkseen tarvittavan nostovoiman.

Pienentää kohtauskulmaa pienentääkseen vastusta.

Avata ilmajarrut kasvattaakseen vastusta.

20. Primäärinen ja sekundäärinen vaikutus painamalla ainoastaan vasenta poljinta on:

Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen vasemmalle.

Suuntaliike oikealle ja kallistuminen vasemmalle.

Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen oikealle.

Suuntaliike oikealle ja kallistuminen oikealle.

Teoriakurssi 2024 – lennon teoria

Lahjakorttitilaus

Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne