Teoriakurssi 2024 - lennon teoria

Sähköpostiosoitteesi:

Nimesi:

1. Perinteisessä lentokonekonfiguraatiossa pituusvakavuus saavutetaan:

Massakeskiön ja nostovoimakeskiön sijainnilla toisiinsa ei ole vaikutusta pituusvakavuuteen.

Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön takana.

Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön edessä.

Sillä että koneen massakeskiö on nostovoimakeskiön ovat samalla tasolla.

2. Mitä tapahtuu, jos suorassa vaakalennossa ilmanopeus pienenee alle maksimi liitoluvun antavan nopeuden?

Kokonaisvastus pienenee pienentyneen indusoidun vastuksen vuoksi.

Kokonaisvastus kasvaa kasvaneen loisvastuksen vuoksi.

Kokonaisvastus kasvaa, kasvaneen indusoidun vastuksen vuoksi.

Kokonaisvastus pienenee pienentyneen loisvastuksen vuoksi.

3. Mikäli ilmanopeutta pienennetään, mitä lentäjän on tehtävä, jotta korkeus säilyisi?

Kasvattaa kohtauskulmaa säilyttääkseen tarvittavan nostovoiman.

Pienentää työntövoimaa.

Pienentää kohtauskulmaa pienentääkseen vastusta.

Avata ilmajarrut kasvattaakseen vastusta.

4. Lentokonetta, joka kohtaa häiriön lentoradassaan ja jää sen jälkeen heilahtelemaan kasvavalla amplitudilla, kutsutaan:

Staattisesti epävakaaksi, mutta dynaamisesti vakaaksi.

Sekä staattisesti sekä dynaamisesti vakaaksi.

Staattisesti vakaaksi, mutta dynaamisesti epävakaaksi.

Sekä staattisesti sekä dynaamisesti epävakaaksi.

5. Siiven kierron tarkoituksena on:

Aiheuttaa sakkaus ensin siiven tyvessä.

Parantaa laskusiivekkeiden tehoa.

Pienentää kaartosiivekkeiden tehokkuutta

Aiheuttaa sakkaus ensin siiven kärjessä.

6. Mitkä ohjainpinnat mahdollistavat pituuskallistuksen muuttamisen?

Korkeusperäsimet.

Laskusiivekkeet.

Sivuperäsimet.

Kaartosiivekkeet.

7. Lentokoneen siipiin suunnitellaan positiivinen V-kulma, jotta:

Parannetaan pituuskallistusvakavuutta poikittaisakselin ympäri.

Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pystyakselin ympäri.

Parannetaan suuntavakavuutta pystyakselin ympäri.

Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pituusakselin ympäri.

8. Edessä oleva massakeskiö aiheuttaa:

Heikentynyttä korkeusperäsimen tehokkuutta loppuvedon aikana.

Lyhyempää lentoonlähtö matkaa.

Pienentynyttä pitkittäisstabiliteettia.

Kevyempiä ohjainvoimia.

9. Millainen tulee koneeseen lennon aikana vaikuttavien voimien summan olla, jotta kone pysyy kiihtymättömässä vaakalennossa?

Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima ja massan on oltava yhtä suuri kuin vastuksen.

Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin massan ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen.

Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin massan.

Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima + vastus.

10. Ilma-alus, joka on luonnostaan stabiili:

Vaatii vain pieniä ohjainvoimia.

On vaikea ajaa sakkaukseen.

Ei voi joutua syöksykierteeseen.

Palaa luonnostaan takaisin alkuperäiseen lentotilaan.

11. Minkä pisteen ympäri lentokone kääntyy?

Siipien.

Laskutelineen.

Sivuperäsimen.

Massakeskiön.

12. Lentonopeuden kasvaessa:

Indusoitu vastus kasvaa ja profiilivastus (loisvastus) pienenee.

Sekä indusoitu vastus että profiilivastus pienenevät.

Profiilivastus kasvaa ja indusoitu vastus pienenee.

Sekä indusoitu vastus että profiilivastus kasvavat.

13. Rajakerroksessa on:

Laminaarista virtausta.

Turbulenttista virtausta.

Turbulenttista virtausta vain matalilla nopeuksilla.

Laminaarinen ja turbulenttinen virtausalue.

14. Mitä voi tapahtua, jos kone kuormataan niin, että painopiste on sallitun rajan takana?

Koneen maksimi kuormituskerroin ylitetään kaarroissa.

Korkeusperäsin aiheuttaa liian suuren nostovoiman ja koneen nokka tippuu.

Pituusvakavuuden heikkeneminen ja mahdollinen hallinnan menettäminen pienillä nopeuksilla.

Ohjainvoimat kasvavat liiallisiksi.

15. Suurin osa siiven nostovoimasta syntyy:

Sen yläpuolelle muodostuvasta ylipaineesta.

Sen alapuolelle muodostuvasta ylipaineesta.

Sen alapuolelle muodostuvasta alipaineesta.

Sen yläpuolelle muodostuvasta alipaineesta.

16. Millainen ilmavirtaus on siiven yläpinnalla verrattuna siiven alapinnalla olevaan ilmavirtaukseen, suorassa vaakalennossa?

Sama nopeus.

Suurempi paine.

Pienempi nopeus.

Suurempi nopeus.

17. Primäärinen ja sekundäärinen vaikutus painamalla ainoastaan vasenta poljinta on:

Suuntaliike oikealle ja kallistuminen vasemmalle.

Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen vasemmalle.

Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen oikealle.

Suuntaliike oikealle ja kallistuminen oikealle.

18. Kohtauskulma on:

Jänneviivan ja vapaan virtauksen välinen kulma.

Jänneviivan ja koneen pituusakselin välinen kulma.

Keskijänteen ja vapaan virtauksen välinen kulma.

Jänneviivan ja vaakatason välinen kulma.

19. Tasainen ilmavirtaus, jossa jokainen ilmamolekyyli seuraa edellistä, on:

Turbulenttista virtausta.

Vapaata virtausta.

Tuulta.

Laminaarista virtausta.

20. Mitä tapahtuu, kun massakeskiö on lähellä eturajaansa?

Pitkittäisstabiliteetti heikkenee.

Tarvittavat ohjainvoimat eivät muutu.

Tarvittavat ohjainvoimat ovat suuret ja lentokone on hyvin vakaa lentää.

Tarvittavat ohjainvoimat ovat hyvin pienet.

Teoriakurssi 2024 – lennon teoria

Lahjakorttitilaus

Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne