Skip to content
Search
Search
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumuluksen toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärven leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu kurssille
Tilaa lahjakortti
Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset
Opettajat
Lentokenttä
Cumuluksen kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
Webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumuluksen kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumuluksen historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumuluksen säännöt
Tietosuojaseloste
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumuluksen toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärven leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu kurssille
Tilaa lahjakortti
Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset
Opettajat
Lentokenttä
Cumuluksen kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
Webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumuluksen kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumuluksen historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumuluksen säännöt
Tietosuojaseloste
kirjaudu
Teoriakurssi 2024 – lennon teoria
Sähköpostiosoitteesi:
Nimesi:
Aloita koe!
1.
Suurin osa siiven nostovoimasta syntyy:
Sen yläpuolelle muodostuvasta alipaineesta.
Sen alapuolelle muodostuvasta ylipaineesta.
Sen alapuolelle muodostuvasta alipaineesta.
Sen yläpuolelle muodostuvasta ylipaineesta.
2.
Primäärinen ja sekundäärinen vaikutus painamalla ainoastaan vasenta poljinta on:
Suuntaliike oikealle ja kallistuminen vasemmalle.
Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen vasemmalle.
Suuntaliike oikealle ja kallistuminen oikealle.
Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen oikealle.
3.
Mitä tapahtuu, jos suorassa vaakalennossa ilmanopeus pienenee alle maksimi liitoluvun antavan nopeuden?
Kokonaisvastus kasvaa kasvaneen loisvastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus kasvaa, kasvaneen indusoidun vastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus pienenee pienentyneen indusoidun vastuksen vuoksi.
Kokonaisvastus pienenee pienentyneen loisvastuksen vuoksi.
4.
Perinteisessä lentokonekonfiguraatiossa korkeusvakaajan nostovoima:
Suuntautuu ylöspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa pienempi.
Suuntautuu alaspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa suurempi.
Suuntautuu ylöspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa suurempi.
Suuntautuu alaspäin koska korkeusvakaajan asetuskulmaa on siiven asetuskulmaa pienempi.
5.
Jos kohtauskulmaa on kasvatettu suuremmaksi, kuin sakkauskohtauskulma:
Nostovoima ja vastus pienenevät.
Nostovoima pienenee ja vastus kasvaa.
Nostovoima kasvaa ja vastus pienenee.
Nostovoima kasvaa ja vastus kasvaa.
6.
Rajakerroksessa on:
Turbulenttista virtausta vain matalilla nopeuksilla.
Turbulenttista virtausta.
Laminaarinen ja turbulenttinen virtausalue.
Laminaarista virtausta.
7.
Ilma-alus, joka on luonnostaan stabiili:
Ei voi joutua syöksykierteeseen.
Vaatii vain pieniä ohjainvoimia.
Palaa luonnostaan takaisin alkuperäiseen lentotilaan.
On vaikea ajaa sakkaukseen.
8.
Millainen tulee koneeseen lennon aikana vaikuttavien voimien summan olla, jotta kone pysyy kiihtymättömässä vaakalennossa?
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin massan.
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima + vastus.
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin massan ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen.
Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima ja massan on oltava yhtä suuri kuin vastuksen.
9.
Jos ohjaussauvaa liikutetaan eteen ja vasemmalle, niin:
Vasen kaartosiiveke liikkuu alas ja oikea ylös sekä korkeusperäsin liikkuu ylös.
Vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea alas sekä korkeusperäsin liikkuu ylös.
Vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea alas sekä korkeusperäsin liikkuu alas.
Vasen kaartosiiveke liikkuu alas ja oikea ylös sekä korkeusperäsin liikkuu alas.
10.
Perussääntö syöksykierteen oikaisuun on järjestyksessä:
Vastajalkaa – työntö – varovainen veto.
Työntö – varovainen veto – vastajalkaa.
Varovainen veto – vastajalkaa – työntö.
Vastajalkaa – varovainen veto – työntö.
11.
Kohtauskulma on:
Keskijänteen ja vapaan virtauksen välinen kulma.
Jänneviivan ja vapaan virtauksen välinen kulma.
Jänneviivan ja koneen pituusakselin välinen kulma.
Jänneviivan ja vaakatason välinen kulma.
12.
Lentokonetta, joka kohtaa häiriön lentoradassaan ja jää sen jälkeen heilahtelemaan kasvavalla amplitudilla, kutsutaan:
Staattisesti vakaaksi, mutta dynaamisesti epävakaaksi.
Sekä staattisesti sekä dynaamisesti vakaaksi.
Sekä staattisesti sekä dynaamisesti epävakaaksi.
Staattisesti epävakaaksi, mutta dynaamisesti vakaaksi.
13.
Mitkä ohjainpinnat mahdollistavat pituuskallistuksen muuttamisen?
Kaartosiivekkeet.
Laskusiivekkeet.
Korkeusperäsimet.
Sivuperäsimet.
14.
Lentonopeuden kasvaessa:
Sekä indusoitu vastus että profiilivastus pienenevät.
Indusoitu vastus kasvaa ja profiilivastus (loisvastus) pienenee.
Sekä indusoitu vastus että profiilivastus kasvavat.
Profiilivastus kasvaa ja indusoitu vastus pienenee.
15.
Mikäli ilmanopeutta pienennetään, mitä lentäjän on tehtävä, jotta korkeus säilyisi?
Avata ilmajarrut kasvattaakseen vastusta.
Pienentää työntövoimaa.
Kasvattaa kohtauskulmaa säilyttääkseen tarvittavan nostovoiman.
Pienentää kohtauskulmaa pienentääkseen vastusta.
16.
Millainen ilmavirtaus on siiven yläpinnalla verrattuna siiven alapinnalla olevaan ilmavirtaukseen, suorassa vaakalennossa?
Sama nopeus.
Pienempi nopeus.
Suurempi nopeus.
Suurempi paine.
17.
Minkä pisteen ympäri lentokone kääntyy?
Laskutelineen.
Massakeskiön.
Siipien.
Sivuperäsimen.
18.
Edessä oleva massakeskiö aiheuttaa:
Kevyempiä ohjainvoimia.
Lyhyempää lentoonlähtö matkaa.
Pienentynyttä pitkittäisstabiliteettia.
Heikentynyttä korkeusperäsimen tehokkuutta loppuvedon aikana.
19.
Kun koneen lentorata häiriintyy esimerkiksi turbulenssin vuoksi, sen sanotaan olevan stabiili, mikäli:
Jatkaa häiriön kasvattamista.
Jatkaa häiriön kasvattamista, kunnes ohjaaja pysäyttää sen ohjaimillaan.
Se palaa entiselle lentoradalleen ilman ohjaajan toimenpiteitä.
Säilyttää uuden lentoratansa.
20.
Mitä voi tapahtua, jos kone kuormataan niin, että painopiste on sallitun rajan takana?
Pituusvakavuuden heikkeneminen ja mahdollinen hallinnan menettäminen pienillä nopeuksilla.
Korkeusperäsin aiheuttaa liian suuren nostovoiman ja koneen nokka tippuu.
Koneen maksimi kuormituskerroin ylitetään kaarroissa.
Ohjainvoimat kasvavat liiallisiksi.
Loading…
Lahjakorttitilaus
Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne
Tilaajan nimi
Sähköposti
Puhelinnumerosi
Lahjakortin saajan nimi
Valitse kurssi
Esittelylento 500 m hinaus
Esittelylento 1000 m hinaus
Kysymyksiä tai lisätietoja
Lataa kuitti maksusta tänne
Maksukuitti
Lähetä tilaus