Teoriakurssi 2024 - Sääoppi

Sähköpostiosoitteesi:

Nimesi:

1. Ilman kosteutta mitataan:

Termometrillä.

Hygrometrillä.

Barograafilla.

Ilman kosteutta ei voi mitata.

2. Polaaririntaman matalapaineen syventyessä:

Ei synny lämmintä sektoria.

Se yleensä liikkuu lännestä itään ja kylmärintama saavuttaa lämpimän rintaman.

Tuulet pysyvät heikkoina ja sää poutaisena.

Ilma kiertää mnatalapaineen ympäri pohjoisella pallonpuoliskolla myötäpäivään.

3. Epävakaassa ilmamassassa:

Ilmamassan ilman lämpötila laskee vähemmän kuin 6.5 astetta Celsius / 1000 m.

Konvektion ja termiikin syntyminen on epätodennäköistä.

Pystysuuntaiset liikkeet pyrkivät voimistumaan.

Sade- ja ukkoskuuorjen syntyminen on epätodennäköistä.

4. Painegradienttivoimaa kuvaa:

Painegradienttivoima on ilmakehässä nolla pystysuunnassa.

Painegradientti voima kasvaa, kun isobaarit ovat kauempana toisistaan.

Painegradienttivoima vaikuttaa isohypsien suunnassa.

Painegradienttivoima vaikuttaa kohtisuoraan isobaareihin nähden.

5. Maan pinnan lähellä tuuli puhaltaa pohjoisella pallonpuoliskolla:

Puhaltaa tarkoin isobaarien suunnassa.

Kiertää matalapainetta vastapäivään ja hieman matalapaineen keskusta kohden kääntyneenä.

Suoraan korkeapaineesta matalapaineeseen.

Kiertää matalapainetta myötäpäivään.

6. Merituuli-lmiön syntyä edesauttaa merkittävimmin seuraava asia:

Kuuluminen korkeapaineen alueeseen.

Voimakas perustuuli mereltä mantereelle päin.

Runsas pilvisyys ja sade maalla.

Auringon lämmityksestä syntyvä suuri lämpötilaero mantereen ja meren välille.

7. Korkeapaineessa:

Ilman tiheys on suurempi kuin 1.225 kg/m3.

Merenpintaan redukoitu ilmanpaine on korkeampi kuin 1013.25 hPa.

Merenpintaan redukoitu ilmanpaine on korkeampi kuin ympäröivällä alueella.

Sääkartalla isobaarit ovat harvassa.

8. Vesi voi esiintyä ilmakehässä seuraavissa olomuodoissa:

Vain kiinteänä (jääkiteet, rakeet ja lumi) sekä nestemäisenä (sade- ja sumupisaroina).

Vain kaasumaisena ja nestemäisenä.

Vain kiinteänä ja kaasumaisena vesihöyrynä.

Kaasumaisena, nestemäisenä ja kiinteänä.

9. Ilmakehän inversiokerroksen ominaisuus on:

Ilmakehän ilman lämpötila laskee ylöspäin mentäessä.

Ilmakehän ilman lämpötila nousee yläspäin mentäessä.

Tuulen nopeus kasvaa inversiokerroksessa.

Ilman pystysuuntaiset liikkeet pyrkivät voimistumaan.

10. Matalapaineen säätä parheiten kuvaa:

Heikkotuulista ja aurinkoista.

Tuulista, mutta poutaista.

Heikkotuulista ja pilvistä.

Tuulista, pilvistä ja sateista.

11. Udussa vaakanäkyvyys on:

1-5 km.

alle 1 km.

5-10 km.

Udussa vaakanäkyvyyttä ei voi mitata.

12. Sateen synnylle tärkeä edellytys on:

Säärintama.

Maanpinnan läheinen ilma on hyvin kosteaa.

Taivaalla on kuuro- tai sadepilviä.

Ilma nousee ja jäähtyy.

13. Jäätämistä (FZ) voi esiintyä se seuraavan ilmiön yhteydessä:

Rae- ja lumisateessa.

Kylmän rintaman ylityksen aikana.

Kovalla pakkasella.

Lämpimän rintaman yhteydessä talvella.

14. Standardi-ilmakehässä merenpinnan tasolla (0m MSL) ilmakehän perussuureet ovat:

Lämpötila 15 astetta Celsius, paine 1013.25 hPa, tiheys 1.225 kg/m3.

Lämpötila 0 astetta Kelvin, paine 0 hPa, tiheys 0 kg/m3.

Lämpötila -56.5 astetta Celsius , 1013.25 0 hPa, tiheys 1.0 kg/m3.

Lämpötila 0 astetta Celsius, paine 1000.00 hPa, tiheys 1.0 kg/m3.

15. Sääkartalla yksittäiset isobaarit kuvaavat:

Samaa ilmanpainetta horisontaalisuunnassa.

Ilmanpaine-ero -voiman suuruutta.

Matala- tai korkeapainetta.

Ilmanpainekentän korkeutta.

16. Konvergenssissa:

Ilma on nousevassa liikkeessä

Ilmaa virtaa vaakasuunnassa samalle alueelle.

Ilman virtaukset hajaantuvat alueelta.

Ilma on laskevassa liikkeessä.

17. Ilmakehän yleisimmät kaasut ovat:

Hiilidioksidi, metaani ja otsoni.

Krypton, neon ja helium.

Typpi, happi ja vesihöyry.

Typpi, happi ja argon.

18. Tuuligradientissa:

Maanpinnan kitka ei vaikuta tuuligradienttiin maanpinnan lähellä.

Tuulen nopeus ja/tai suunta muuttuu pysty- tai vaakasuunnassa.

Tuuligradientti ja tuuliväänne (wind shear) tarkoittavat eri asiaa.

Tuuligradientissa maan pinnan lähellä tuuli yleensä heikkenee ylöspäin mentäessä.

19. Ilman kosteuden määrää voidaan ilmasta seuraavasti:

Kyllästyskosteus kertoo ilmassa näkyvässä muodossa olevan veden määrän.

Suhteellinen kosteus ilmaisee kahden eri lämpöisen ilman absoluuttisten kosteuksien suhteen.

Absoluuttinen ilman kosteus ilmaistaan prosenttilukuna.

Kastepistelämpötila on lämpötila, jossa jäähtyvän ilman vesihöyry alkaa tiivistyä.

20. Okkluusiorintamaa kuvaa parhaiten seuraava ominaisuus:

Se liittyy täyttymässä oleviin matalapaineisiin.

Siihen ei yleensä liity merkittäviä sääilmiöitä kuten sateita.

Jäätävä sade ei ole mahdollista.

Sitä ei voi syntyä polaaririntamassa.

Cumulus rf/ry Tietosuojaseloste

Käyntiosoite: Lentokentäntie 7, 03100 Nummela
Postiosoite: Hommaksentie 63b, 02440 Luoma

Puhelin: +358 400 543 836
S-posti:

Pankki: FI77 1014 5000 1755 55
Y-tunnus: 2970340-4

Verkkolaskutustiedot:
Apix Messaging Oy (003723327487)
OVT-tunnus: 003729703404

Lahjakorttitilaus

Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne

Tilaajan nimi

Sähköposti

Puhelinnumerosi

Lahjakortin saajan nimi

Valitse kurssi

Kysymyksiä tai lisätietoja

Lataa kuitti maksusta tänne

Maksukuitti

Teoriakurssi 2024 – Sääoppi

Koe

Lahjakorttitilaus

Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne