Skip to content
Search
Search
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumulus toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärvi leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumulus toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärvi leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Viimeaikaisen kokemuksen vaatimukset
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
kirjaudu
Teoriakurssi 2024 – Sääoppi
Koe
Sähköpostiosoitteesi:
Nimesi:
Aloita koe!
1.
Nousevassa ilmassa tapahtuu standardi-ilmakehän troposfäärissä seuraavaa:
Paine kasvaa, tiheys kasvaa, lämpötila nousee.
Paine pienenee, tiheys kasvaa, lämpötila pysyy vakiona.
Paine pienenee, tiheys pienenee, lämpötila laskee.
Paine pienenee, tiheys on vakio, lämpötila laskee.
2.
Epävakaassa ilmamassassa:
Konvektion ja termiikin syntyminen on epätodennäköistä.
Sade- ja ukkoskuuorjen syntyminen on epätodennäköistä.
Pystysuuntaiset liikkeet pyrkivät voimistumaan.
Ilmamassan ilman lämpötila laskee vähemmän kuin 6.5 astetta Celsius / 1000 m.
3.
Tuuligradientissa:
Tuulen nopeus ja/tai suunta muuttuu pysty- tai vaakasuunnassa.
Tuuligradientissa maan pinnan lähellä tuuli yleensä heikkenee ylöspäin mentäessä.
Tuuligradientti ja tuuliväänne (wind shear) tarkoittavat eri asiaa.
Maanpinnan kitka ei vaikuta tuuligradienttiin maanpinnan lähellä.
4.
Ilmakehän inversiokerroksen ominaisuus on:
Ilmakehän ilman lämpötila laskee ylöspäin mentäessä.
Ilman pystysuuntaiset liikkeet pyrkivät voimistumaan.
Ilmakehän ilman lämpötila nousee yläspäin mentäessä.
Tuulen nopeus kasvaa inversiokerroksessa.
5.
Korkeapaineessa:
Merenpintaan redukoitu ilmanpaine on korkeampi kuin ympäröivällä alueella.
Sääkartalla isobaarit ovat harvassa.
Merenpintaan redukoitu ilmanpaine on korkeampi kuin 1013.25 hPa.
Ilman tiheys on suurempi kuin 1.225 kg/m3.
6.
Matalapaineen säätä parheiten kuvaa:
Tuulista, pilvistä ja sateista.
Heikkotuulista ja aurinkoista.
Tuulista, mutta poutaista.
Heikkotuulista ja pilvistä.
7.
Mistä pilvestä sataa tihkusadetta:
Sumupilvi, eli stratus (St).
Altocumulus, (Ac).
Kuuropilvi, eli cumulonimbus (Cb).
Aito sadepilvi, eli nimbostratus (Ns).
8.
Lämpimän rintaman lähestymiseen liittyy seuraavia merkkejä:
Kumpupilvet kasvavat kuuropilviksi ja piakkoin voi esiintä ukkosta.
Pilvisyys alkaa lännestä päin lisääntyä ja niiden alaraja laskea, ensimmäisenä saapuu yläpilviä.
Alkaa sataa.
Voimakas etelätuuli kääntyy luoteeseen.
9.
Standardi-ilmakehässä Lämpötila muuttuu troposfäärissä:
+1.98 astetta Celsius / 1000 ft.
-6.5 astetta Celsius / 1000 ft.
– 10.0 astetta Celsius / 1000 m.
-6.5 astetta Celsius / 1000 m.
10.
Maanpinnan läheinen ilmakerros lämpenee seuraavasti:
Maanpinnan pitkäaaltoinen lämpösäteily lämmittää yläpuolellaan olevan ilman.
Auringon lyhytaaltoinen lämpösäteily lämmittää maanpinnan, josta lämpö siirtyy ilmaan.
Auringosta saapuva lyhytaaltoinen lämpösäteily lämmittää suoraan maanpinnan läheisen ilmakerroksen.
Lämpimästä maanpinnasta tapahtuva haihdunta lämmittää ilmaa.
11.
Ilmakehän jaetaan lämpötilan perusteella kerroksiin, jotka alhaalta ylöspäin ovat:
Troposfääri, stratosfääri ja mesosfääri.
Troposfääri, mesosfääri ja stratosfääri.
Mesosfääri, troposfääri ja stratosfääri.
Termosfääri, mesosfääri ja troposfääri.
12.
Konvektio tarkoittaa seuraavaa:
Lämmön siirtymistä säteilemällä ilmakehässä.
Lämmön siirtymistä ilmakehässä vaaka, eli horisontaalisuunnassa.
Lämmön siirtymista ilmakehässä johtumalla.
Lämmön siirtymistä ilmapyörteiden avulla pystysuunnassa.
13.
Lämpö siirtyy maasta ilmakehään pääasiassa seuraavasti:
Haihdunta siirtää havaittavaa lämpöä maasta ilmaan.
Lämpöä ei siirry maasta ilmaan missään tilanteessa, vaan ilma lämmittää aina maata.
Maanpinnan pitkäaaltoinen lämpösäteily lämmittää ilman.
Lämpö siirtyy ilmaan johtumalla alimpaan millimetrien ilmakerrokseen.
14.
Terminen turbulenssi tarkoittaa seuraavaa:
Turbulenssia, jota esiintyy erityisesti termisen kesän aikana.
Termistä turbulenssia syntyy termisen matalapaineen alueella.
Ilmakehän jäähtyessä ilma laskeutuu ja aiheuttaa turbulenssia maan pinnan lähellä.
Nousevat ilmavirtaukset, eli termiikit aiheuttavat erityisesti pysty-, mutta myös vaakasuuntaisia ilman liikeitä.
15.
Auringosta maahan saapuva lyhytaaltoinen lämpösäteily::
Lämmittää ainoastaan maan pintaa.
Lämmittää ilmakehää ja vain pieni osa siitä pääsee maanpinnalle.
Imeytyy kaikki maa-ilmakehä kokonaisuuteen eikä heijastumista tapahdu.
Pilvet eivät vaikuta maanpinnalle saapuvan säteilyn määrään.
16.
Tuulen mekaanista turbulenssia ei todennäköisesti synny seuraavassa tilanteessa:
Maanpinnan muodot ja rakennukset jarruttavat ilmavirtausta.
Tuuli puhaltaa vuorten välistä.
Tuuli puhaltaa tasaisen jääkentän yllä.
Tuuliväänne on voimakas.
17.
Ilmakehän yleisimmät kaasut ovat:
Typpi, happi ja argon.
Hiilidioksidi, metaani ja otsoni.
Typpi, happi ja vesihöyry.
Krypton, neon ja helium.
18.
Lämpimän rintaman lähestyessä pilvisyydessä tapahtuu seuraavia muutoksia:
Aluksi pilvisyys vähenee ja sitten se lisääntyy nopeasti ja muuttuu kuuro- ja ukkospilviksi.
Aidot sadepilvet lisääntyvät nopeasti ilman edeltävää vähittäistä pilvisyyden lisääntymistä.
Aluksi yläpilviä, sitten paksunevia keskipilviä ja lähellä rintamaa laajaa sadepilvisyyttä.
Rintaman edellä pilvien alaraja pysyy vakiona.
19.
Ilmakehässä tai ilmakehään lämpöä voi siirtyä seuraavasti:
Johtumalla, säteilemällä tai virtaavan ilman mukana.
Säteilyn osuessa kohteeseen ja heijastuessaan siitä täysin.
Virtaavan ilman mukana johtumalla.
Kiinteän aineen sisällä säteilemällä.
20.
Pääilmamassat ovat:
Arktinen, polaarinen, keskileveysasteiden ja trooppinen ilmamassa.
Trooppinen ja polaarinen ilmamassa.
Mantereinen, merellinen ja arktinen ilmamassa.
Arktinen ja polaarinen ilmamassa.
Loading…
Lahjakorttitilaus
Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne
Tilaajan nimi
Sähköposti
Puhelinnumerosi
Lahjakortin saajan nimi
Valitse kurssi
Esittelylento 500 m hinaus
Esittelylento 1000 m hinaus
Kysymyksiä tai lisätietoja
Lataa kuitti maksusta tänne
Maksukuitti
Lähetä tilaus