Teoriakurssi 2024 - Sääoppi

Sähköpostiosoitteesi:

Nimesi:

1. METAR-sanomassa sana ‘CAVOK’ tarkoittaa:

Näkyvyys yli 10 km, ei operatiivisesti merkittäviä pilviä eikä merkittäviä sääilmiöitä.

Automaatin tekemää säämittausta ja -sanomaa.

Ilmassa ei ole savua tai auerta.

Taivaalla ei ole lainkaan pilviä.

2. Lämpiman sektorin säätä kuvaa kesällä parhaiten seuraava:

Ilman kosteus on korkea ja esiintyy melko matalalla olevia stratocumulus- ja cumuluspilviä.

Ilma on lämmintä ja kosteaa. Pilvisyys on runsasta ja monin paikoin sataa vettä.

Tuuli puhaltaa voimakkaasti pohjoisesta ja tuo mukanaan viileää ja kuivaa ilmaa.

Ilma on kuivaa ja viileää.

3. Termiikki syntyy seuraavasti:

Maan pinnan läheinen ympäristöään viieämpi ilma alkaa laskeuta alaspäin.

Maan pinnan lähellä lämmennyt ilma alkaa nousta kauttaaltaan ylöspäin.

Maan pinnan lähellä +20 asteeseen Celsiusta lämmennyt ilma alkaa nousta ylöspäin.

Maan pinnan lähellä ympäristöään lämpimämpi ilma alkaa nousta ylöspäin.

4. Lämpö siirtyy maasta ilmakehään pääasiassa seuraavasti:

Lämpöä ei siirry maasta ilmaan missään tilanteessa, vaan ilma lämmittää aina maata.

Maanpinnan pitkäaaltoinen lämpösäteily lämmittää ilman.

Haihdunta siirtää havaittavaa lämpöä maasta ilmaan.

Lämpö siirtyy ilmaan johtumalla alimpaan millimetrien ilmakerrokseen.

5. Ilmakehässä tai ilmakehään lämpöä voi siirtyä seuraavasti:

Kiinteän aineen sisällä säteilemällä.

Johtumalla, säteilemällä tai virtaavan ilman mukana.

Virtaavan ilman mukana johtumalla.

Säteilyn osuessa kohteeseen ja heijastuessaan siitä täysin.

6. Lämpötilan vuorokausivaihtelua lisää:

Korkea ilmankosteus.

Sumun syntyminen.

Heikko tuuli tai tyyni sää.

Runsas pilvisyys.

7. Merituuli-lmiön syntyä edesauttaa merkittävimmin seuraava asia:

Runsas pilvisyys ja sade maalla.

Voimakas perustuuli mereltä mantereelle päin.

Auringon lämmityksestä syntyvä suuri lämpötilaero mantereen ja meren välille.

Kuuluminen korkeapaineen alueeseen.

8. Painepinnan korkeuden merenpinnasta kertoo:

Millibaari.

Isobaari.

Isohypsi.

Hygrograafi.

9. Maan pinnan lähellä tuuli puhaltaa pohjoisella pallonpuoliskolla:

Puhaltaa tarkoin isobaarien suunnassa.

Kiertää matalapainetta vastapäivään ja hieman matalapaineen keskusta kohden kääntyneenä.

Kiertää matalapainetta myötäpäivään.

Suoraan korkeapaineesta matalapaineeseen.

10. Konvergenssissa:

Ilmaa virtaa vaakasuunnassa samalle alueelle.

Ilman virtaukset hajaantuvat alueelta.

Ilma on nousevassa liikkeessä

Ilma on laskevassa liikkeessä.

11. Painegradienttivoimaa kuvaa:

Painegradientti voima kasvaa, kun isobaarit ovat kauempana toisistaan.

Painegradienttivoima on ilmakehässä nolla pystysuunnassa.

Painegradienttivoima vaikuttaa isohypsien suunnassa.

Painegradienttivoima vaikuttaa kohtisuoraan isobaareihin nähden.

12. Polaaririntaman matalapaineen syventyessä:

Ilma kiertää mnatalapaineen ympäri pohjoisella pallonpuoliskolla myötäpäivään.

Se yleensä liikkuu lännestä itään ja kylmärintama saavuttaa lämpimän rintaman.

Ei synny lämmintä sektoria.

Tuulet pysyvät heikkoina ja sää poutaisena.

13. Tuuliväänne, jossa tuulen nopeus kasvaa ylöspäin ja suunta on vakio, vaikuttaa lentoonlähtöön seuraavasti:

Lentoonlähdössä maakiito lyhenee.

Lentoonlähdössä ilmaan nousun jälkeen lentonopeus pyrkii pienenemään.

Tuuliväänteellä ei ole vaikutusta.

Lentoonlähdössä nousukulma kasvaa.

14. Jäätämistä (FZ) voi esiintyä se seuraavan ilmiön yhteydessä:

Rae- ja lumisateessa.

Lämpimän rintaman yhteydessä talvella.

Kovalla pakkasella.

Kylmän rintaman ylityksen aikana.

15. Ilman kosteutta mitataan:

Termometrillä.

Barograafilla.

Hygrometrillä.

Ilman kosteutta ei voi mitata.

16. Ilmakehän tilaa kuvaavat kolme perussuuretta ovat:

Lämpötila, tiheys ja pölypitoisuus.

Lämpötila, tuuli ja kosteus.

Paine, tiheys ja kosteus.

Tiheys, lämpötila ja paine.

17. Polaaririntama on seuraavien ilmamassojen välissä:

Arktinen ja polaarinen ilmamassa.

Pasaatituulten vyöhykkeen ja polaarisen ilmamassan välillä.

Arktinen ja trooppinen ilmamassa.

Polaarinen ja keskileveysasteiden ilmamassa.

18. Veden tiivistyminen tarkoittaa:

Ilmakehän nestemäinen vesi muuttuu jääksi.

Ilmakehän vesi haihtuu ja muuttuu kaasumaiseksi.

Vesihöyry muuttuu suoraan kiinteään olomuotoon, eli jääksi.

Vesihöyry kondensoituu nestemäiseksi.

19. Vesihöyryn kaasumainen pitoisuus ilmakehässä voi olla korkeimmillaan:

Noin 1%.

Noin 4%.

Noin 10%.

Noin 40%.

20. Matalapaineen säätä parheiten kuvaa:

Heikkotuulista ja aurinkoista.

Heikkotuulista ja pilvistä.

Tuulista, pilvistä ja sateista.

Tuulista, mutta poutaista.

Teoriakurssi 2024 – Sääoppi

Koe

Lahjakorttitilaus

Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne