Skip to content
Search
Search
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumulus toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärvi leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Galleria
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
Menu
Etusivu
Palaute
Lentotoiminta
Purjelentoon tutustuminen
Hinnasto
Päivän lennot
Cumulus toimintaohje
Tarkastuslistat
Cumuluksen kalenterit
Cumulus SMS
Kalustoluettelo
Lentoleirit
Fly-Out leiri
Kebnen aaltolentoleiri
Menkijärvi leiri
Tehokas PIK-15 Hinu
Hinun oma sivu
PIK-15 TM testi
eSport
Koulutustoiminta
Esittelylento
Tutustumiskurssi
Purjelentokurssi
Muuntokurssi
Ilmoittaudu Kurssille
Tilaa Lahjakortti
Opettajat
Lentokenttä
Cumulus kalenterit
Nummela (EFNU)
Saapuminen kentälle
ATIS EFNU (Sää)
webcam
Talvisäilytys
Cumulus ry
Jäsenhakemus
Cumulus kalenterit
Tiedotteet
Historiaa
Cumulus historia
Helsingin Ilmailukerhon historiaa
EFNU TM-1962 – Ensiaskeleeni purjelentäjänä
Toimihenkilöiden yhteystiedot
Tarinoita
Galleria
Videoita
Lennokit
Kerhon yhteystiedot
Cumulus Säännöt
Tietosuojaseloste
kirjaudu
Teoriakurssi 2024 – Sääoppi
Koe
Sähköpostiosoitteesi:
Nimesi:
Aloita koe!
1.
Ilmakehässä tai ilmakehään lämpöä voi siirtyä seuraavasti:
Virtaavan ilman mukana johtumalla.
Johtumalla, säteilemällä tai virtaavan ilman mukana.
Kiinteän aineen sisällä säteilemällä.
Säteilyn osuessa kohteeseen ja heijastuessaan siitä täysin.
2.
Lämpö siirtyy maasta ilmakehään pääasiassa seuraavasti:
Lämpö siirtyy ilmaan johtumalla alimpaan millimetrien ilmakerrokseen.
Maanpinnan pitkäaaltoinen lämpösäteily lämmittää ilman.
Lämpöä ei siirry maasta ilmaan missään tilanteessa, vaan ilma lämmittää aina maata.
Haihdunta siirtää havaittavaa lämpöä maasta ilmaan.
3.
Vesi voi esiintyä ilmakehässä seuraavissa olomuodoissa:
Vain kaasumaisena ja nestemäisenä.
Kaasumaisena, nestemäisenä ja kiinteänä.
Vain kiinteänä (jääkiteet, rakeet ja lumi) sekä nestemäisenä (sade- ja sumupisaroina).
Vain kiinteänä ja kaasumaisena vesihöyrynä.
4.
Lämpimän rintaman lähestymiseen liittyy seuraavia merkkejä:
Pilvisyys alkaa lännestä päin lisääntyä ja niiden alaraja laskea, ensimmäisenä saapuu yläpilviä.
Kumpupilvet kasvavat kuuropilviksi ja piakkoin voi esiintä ukkosta.
Voimakas etelätuuli kääntyy luoteeseen.
Alkaa sataa.
5.
METAR on:
lentosääennuste.
Meteorologinen alueraportti
Lentokentällä tehtävä lentosäähavaintosanoma.
Säävaroitussanoma.
6.
Polaaririntama on seuraavien ilmamassojen välissä:
Arktinen ja trooppinen ilmamassa.
Pasaatituulten vyöhykkeen ja polaarisen ilmamassan välillä.
Polaarinen ja keskileveysasteiden ilmamassa.
Arktinen ja polaarinen ilmamassa.
7.
Polaaririntaman matalapaineen syventyessä:
Se yleensä liikkuu lännestä itään ja kylmärintama saavuttaa lämpimän rintaman.
Tuulet pysyvät heikkoina ja sää poutaisena.
Ei synny lämmintä sektoria.
Ilma kiertää mnatalapaineen ympäri pohjoisella pallonpuoliskolla myötäpäivään.
8.
Tuuligradientissa:
Maanpinnan kitka ei vaikuta tuuligradienttiin maanpinnan lähellä.
Tuuligradientti ja tuuliväänne (wind shear) tarkoittavat eri asiaa.
Tuulen nopeus ja/tai suunta muuttuu pysty- tai vaakasuunnassa.
Tuuligradientissa maan pinnan lähellä tuuli yleensä heikkenee ylöspäin mentäessä.
9.
Mistä pilvestä sataa tihkusadetta:
Sumupilvi, eli stratus (St).
Aito sadepilvi, eli nimbostratus (Ns).
Kuuropilvi, eli cumulonimbus (Cb).
Altocumulus, (Ac).
10.
Termiikin synnyttämän kumpupilven alaraja voidaan karkeasti laskea metreinä seuraavasti:
1230 * (T-Td), jossa T on ilman lämpötila ja Td kastepistelämpötila.
123 * (T-Td), jossa T on ilman lämpötila ja Td kastepistelämpötila.
Termiikin synnyttämän kumpupilven alarajaa ei voi laskea maanpintamittausten perusteella.
T-Td, jossa T on ilman lämpötila ja Td kastepistelämpötila .
11.
Auringosta maahan saapuva lyhytaaltoinen lämpösäteily::
Lämmittää ainoastaan maan pintaa.
Lämmittää ilmakehää ja vain pieni osa siitä pääsee maanpinnalle.
Pilvet eivät vaikuta maanpinnalle saapuvan säteilyn määrään.
Imeytyy kaikki maa-ilmakehä kokonaisuuteen eikä heijastumista tapahdu.
12.
Sateen synnylle tärkeä edellytys on:
Maanpinnan läheinen ilma on hyvin kosteaa.
Ilma nousee ja jäähtyy.
Taivaalla on kuuro- tai sadepilviä.
Säärintama.
13.
Ilman kosteuden määrää voidaan ilmasta seuraavasti:
Kastepistelämpötila on lämpötila, jossa jäähtyvän ilman vesihöyry alkaa tiivistyä.
Kyllästyskosteus kertoo ilmassa näkyvässä muodossa olevan veden määrän.
Suhteellinen kosteus ilmaisee kahden eri lämpöisen ilman absoluuttisten kosteuksien suhteen.
Absoluuttinen ilman kosteus ilmaistaan prosenttilukuna.
14.
Konvektio tarkoittaa seuraavaa:
Lämmön siirtymistä säteilemällä ilmakehässä.
Lämmön siirtymistä ilmapyörteiden avulla pystysuunnassa.
Lämmön siirtymistä ilmakehässä vaaka, eli horisontaalisuunnassa.
Lämmön siirtymista ilmakehässä johtumalla.
15.
Pilviä ei voi syntyä seuraavalla mekanismilla:
Konvektion seurauksena.
Turbulenssin seurauksena.
Ilman laskevan liikkeen seurauksena.
Säärintamien yhteydessä.
16.
Maan pinnan lähellä tuuli puhaltaa pohjoisella pallonpuoliskolla:
Suoraan korkeapaineesta matalapaineeseen.
Kiertää matalapainetta myötäpäivään.
Puhaltaa tarkoin isobaarien suunnassa.
Kiertää matalapainetta vastapäivään ja hieman matalapaineen keskusta kohden kääntyneenä.
17.
Painepinnan korkeuden merenpinnasta kertoo:
Isohypsi.
Millibaari.
Isobaari.
Hygrograafi.
18.
Matalapaineen säätä parheiten kuvaa:
Tuulista, mutta poutaista.
Heikkotuulista ja aurinkoista.
Heikkotuulista ja pilvistä.
Tuulista, pilvistä ja sateista.
19.
Pääilmamassat ovat:
Trooppinen ja polaarinen ilmamassa.
Arktinen, polaarinen, keskileveysasteiden ja trooppinen ilmamassa.
Arktinen ja polaarinen ilmamassa.
Mantereinen, merellinen ja arktinen ilmamassa.
20.
Painegradienttivoimaa kuvaa:
Painegradienttivoima vaikuttaa kohtisuoraan isobaareihin nähden.
Painegradienttivoima on ilmakehässä nolla pystysuunnassa.
Painegradienttivoima vaikuttaa isohypsien suunnassa.
Painegradientti voima kasvaa, kun isobaarit ovat kauempana toisistaan.
Loading…
Lahjakorttitilaus
Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne
Tilaajan nimi
Sähköposti
Puhelinnumerosi
Lahjakortin saajan nimi
Valitse kurssi
Esittelylento 500 m hinaus
Esittelylento 1000 m hinaus
Kysymyksiä tai lisätietoja
Lataa kuitti maksusta tänne
Maksukuitti
Lähetä tilaus