Teoriakurssi 2024 - Sääoppi

Sähköpostiosoitteesi:

Nimesi:

1. Termiikki syntyy seuraavasti:

Maan pinnan lähellä lämmennyt ilma alkaa nousta kauttaaltaan ylöspäin.

Maan pinnan läheinen ympäristöään viieämpi ilma alkaa laskeuta alaspäin.

Maan pinnan lähellä ympäristöään lämpimämpi ilma alkaa nousta ylöspäin.

Maan pinnan lähellä +20 asteeseen Celsiusta lämmennyt ilma alkaa nousta ylöspäin.

2. Terminen turbulenssi tarkoittaa seuraavaa:

Termistä turbulenssia syntyy termisen matalapaineen alueella.

Turbulenssia, jota esiintyy erityisesti termisen kesän aikana.

Ilmakehän jäähtyessä ilma laskeutuu ja aiheuttaa turbulenssia maan pinnan lähellä.

Nousevat ilmavirtaukset, eli termiikit aiheuttavat erityisesti pysty-, mutta myös vaakasuuntaisia ilman liikeitä.

3. Maanpintainversio on voimakas seuraavassa tilanteessa:

Yleensä maanpintainversio on voimakkaampi kesällä kuin talvella.

Aurinko paistaa korkealta ja pilvisyys on vähäistä.

Taivas on kirkas ja tuuli heikkoa.

Pilvisyys on runsasta ja tuuli kohtalaista tai kovaa.

4. Ilmakehän inversiokerroksen ominaisuus on:

Tuulen nopeus kasvaa inversiokerroksessa.

Ilman pystysuuntaiset liikkeet pyrkivät voimistumaan.

Ilmakehän ilman lämpötila laskee ylöspäin mentäessä.

Ilmakehän ilman lämpötila nousee yläspäin mentäessä.

5. Ilman kosteutta mitataan:

Hygrometrillä.

Barograafilla.

Termometrillä.

Ilman kosteutta ei voi mitata.

6. Lämpiman sektorin säätä kuvaa kesällä parhaiten seuraava:

Ilman kosteus on korkea ja esiintyy melko matalalla olevia stratocumulus- ja cumuluspilviä.

Ilma on lämmintä ja kosteaa. Pilvisyys on runsasta ja monin paikoin sataa vettä.

Ilma on kuivaa ja viileää.

Tuuli puhaltaa voimakkaasti pohjoisesta ja tuo mukanaan viileää ja kuivaa ilmaa.

7. Tuuliväänne, jossa tuulen nopeus kasvaa ylöspäin ja suunta on vakio, vaikuttaa laskuun seuraavasti:

Loppulähestymisessä koneen ilmanopeus pyrkii kasvamaan.

Tuuliväänteellä ei ole vaikutusta.

loppulähestymisen aikana ilmanopeus pyrkii laskemaan aiheuttaen sakkausvaaran.

Loppulähestymisessä liukukulma pyrkii loivenemaan.

8. Maanpinnan lähellä maanpinnan kitka vaikuttaa tuuleen seuraavasti:

Merellä ja suurilla järvillä kitka on suurempi kuin maalla.

Jarruttaa ilman virtausta ja kääntää tuulen suuntaa kohti matalampaa painetta.

Korkeuden muutos ei vaikuta maanpinnan kitkaan ja tuulen.

Kitka ei vaikuta tuuleen.

9. Maanpinnan läheinen ilmakerros lämpenee seuraavasti:

Maanpinnan pitkäaaltoinen lämpösäteily lämmittää yläpuolellaan olevan ilman.

Auringon lyhytaaltoinen lämpösäteily lämmittää maanpinnan, josta lämpö siirtyy ilmaan.

Lämpimästä maanpinnasta tapahtuva haihdunta lämmittää ilmaa.

Auringosta saapuva lyhytaaltoinen lämpösäteily lämmittää suoraan maanpinnan läheisen ilmakerroksen.

10. Ilmakehän yleisimmät kaasut ovat:

Typpi, happi ja vesihöyry.

Typpi, happi ja argon.

Hiilidioksidi, metaani ja otsoni.

Krypton, neon ja helium.

11. Sääsanomissa pintatuuli mitataan ja ilmoitetaan seuraavasti:

Tuulen suunta ja nopeus ilmoitetaan 30 minuutin keskiarvona 30m korkeudella maan pinnasta.

Tuulen suunta ja nopeus ilmoitetaan 10 minuutin keskiarvona 10m korkeudella maan pinnasta.

Tuulen suunta ja nopeus mitataan 1 minuutin keskiarvona 1m korkeudella maan pinnasta.

Tuulen hetkellinen suunta ja nopeus 10m korkeudella maan pinnasta.

12. Termiikin synnyttämän kumpupilven alaraja voidaan karkeasti laskea metreinä seuraavasti:

Termiikin synnyttämän kumpupilven alarajaa ei voi laskea maanpintamittausten perusteella.

123 * (T-Td), jossa T on ilman lämpötila ja Td kastepistelämpötila.

1230 * (T-Td), jossa T on ilman lämpötila ja Td kastepistelämpötila.

T-Td, jossa T on ilman lämpötila ja Td kastepistelämpötila .

13. Lämpötilan vuorokausivaihtelun perussyy on:

Tuuli on yöllä heikompaa kuin päivällä.

Päivällä aurinko lämmittää ja yöllä ei lämmitä.

Pohjois-etelä suuntainen sijainti.

Talvella lämpötila on keskimäärin alheisempi kuin kesällä.

14. Lämpö siirtyy maasta ilmakehään pääasiassa seuraavasti:

Lämpö siirtyy ilmaan johtumalla alimpaan millimetrien ilmakerrokseen.

Haihdunta siirtää havaittavaa lämpöä maasta ilmaan.

Lämpöä ei siirry maasta ilmaan missään tilanteessa, vaan ilma lämmittää aina maata.

Maanpinnan pitkäaaltoinen lämpösäteily lämmittää ilman.

15. Ilmakehässä tai ilmakehään lämpöä voi siirtyä seuraavasti:

Kiinteän aineen sisällä säteilemällä.

Säteilyn osuessa kohteeseen ja heijastuessaan siitä täysin.

Johtumalla, säteilemällä tai virtaavan ilman mukana.

Virtaavan ilman mukana johtumalla.

16. Ilmakehän jaetaan lämpötilan perusteella kerroksiin, jotka alhaalta ylöspäin ovat:

Mesosfääri, troposfääri ja stratosfääri.

Troposfääri, mesosfääri ja stratosfääri.

Troposfääri, stratosfääri ja mesosfääri.

Termosfääri, mesosfääri ja troposfääri.

17. Maan pinnan lähellä tuuli puhaltaa pohjoisella pallonpuoliskolla:

Kiertää matalapainetta myötäpäivään.

Suoraan korkeapaineesta matalapaineeseen.

Puhaltaa tarkoin isobaarien suunnassa.

Kiertää matalapainetta vastapäivään ja hieman matalapaineen keskusta kohden kääntyneenä.

18. Paine, lämpötila ja tiheys riippuvat toisistaan seuraavalla tavalla:

Paine pienenee, lämpötila on vakio, tiheys pienenee.

Lämpötila nousee, paine on vakio, tiheys kasvaa.

Tiheys kasvaa, lämpötila on vakio, paine pienenee.

Paine kasvaa, tiheys pienenee, lämpötila laskee.

19. Standardi-ilmakehässä Lämpötila muuttuu troposfäärissä:

– 10.0 astetta Celsius / 1000 m.

+1.98 astetta Celsius / 1000 ft.

-6.5 astetta Celsius / 1000 ft.

-6.5 astetta Celsius / 1000 m.

20. Matalapaineen säätä parheiten kuvaa:

Heikkotuulista ja pilvistä.

Heikkotuulista ja aurinkoista.

Tuulista, mutta poutaista.

Tuulista, pilvistä ja sateista.

Teoriakurssi 2024 – Sääoppi

Koe

Lahjakorttitilaus

Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne