Teoriakurssi 2024 - Sääoppi

Sähköpostiosoitteesi:

Nimesi:

1. Matalapaineen säätä parheiten kuvaa:

Tuulista, pilvistä ja sateista.

Heikkotuulista ja pilvistä.

Tuulista, mutta poutaista.

Heikkotuulista ja aurinkoista.

2. Sumussa näkyvyys on:

1-10 km.

Alle 1km.

Alle 500m

10-20 km.

3. Ilman kosteuden määrää voidaan ilmasta seuraavasti:

Absoluuttinen ilman kosteus ilmaistaan prosenttilukuna.

Kyllästyskosteus kertoo ilmassa näkyvässä muodossa olevan veden määrän.

Suhteellinen kosteus ilmaisee kahden eri lämpöisen ilman absoluuttisten kosteuksien suhteen.

Kastepistelämpötila on lämpötila, jossa jäähtyvän ilman vesihöyry alkaa tiivistyä.

4. Ilmakehän jaetaan lämpötilan perusteella kerroksiin, jotka alhaalta ylöspäin ovat:

Troposfääri, mesosfääri ja stratosfääri.

Mesosfääri, troposfääri ja stratosfääri.

Termosfääri, mesosfääri ja troposfääri.

Troposfääri, stratosfääri ja mesosfääri.

5. Lämpimän rintaman lähestyessä pilvisyydessä tapahtuu seuraavia muutoksia:

Aluksi pilvisyys vähenee ja sitten se lisääntyy nopeasti ja muuttuu kuuro- ja ukkospilviksi.

Rintaman edellä pilvien alaraja pysyy vakiona.

Aluksi yläpilviä, sitten paksunevia keskipilviä ja lähellä rintamaa laajaa sadepilvisyyttä.

Aidot sadepilvet lisääntyvät nopeasti ilman edeltävää vähittäistä pilvisyyden lisääntymistä.

6. Epävakaassa ilmamassassa:

Konvektion ja termiikin syntyminen on epätodennäköistä.

Pystysuuntaiset liikkeet pyrkivät voimistumaan.

Sade- ja ukkoskuuorjen syntyminen on epätodennäköistä.

Ilmamassan ilman lämpötila laskee vähemmän kuin 6.5 astetta Celsius / 1000 m.

7. Painepinnan korkeuden merenpinnasta kertoo:

Hygrograafi.

Isohypsi.

Millibaari.

Isobaari.

8. Vesi voi esiintyä ilmakehässä seuraavissa olomuodoissa:

Vain kiinteänä ja kaasumaisena vesihöyrynä.

Kaasumaisena, nestemäisenä ja kiinteänä.

Vain kiinteänä (jääkiteet, rakeet ja lumi) sekä nestemäisenä (sade- ja sumupisaroina).

Vain kaasumaisena ja nestemäisenä.

9. Maanpinnan lähellä maanpinnan kitka vaikuttaa tuuleen seuraavasti:

Korkeuden muutos ei vaikuta maanpinnan kitkaan ja tuulen.

Jarruttaa ilman virtausta ja kääntää tuulen suuntaa kohti matalampaa painetta.

Kitka ei vaikuta tuuleen.

Merellä ja suurilla järvillä kitka on suurempi kuin maalla.

10. Jäätämistä (FZ) voi esiintyä se seuraavan ilmiön yhteydessä:

Lämpimän rintaman yhteydessä talvella.

Kovalla pakkasella.

Rae- ja lumisateessa.

Kylmän rintaman ylityksen aikana.

11. Geostrofisessa tuulessa:

Painegradienttivoima ja coriolisvoima kumoavat toisensa.

Coriolisvoima vaikuttaa pohjoisella pallonpuoliskolla ilmamolekyylien liikesuuntaan nähden vasemmalle.

Maanpinnan kitka jarruttaa tuulta.

Pohjoisella pallonpuoliskolla matalampi paine tuulen liikesuuntaan nähden oikealla.

12. Ilmakehän tilaa kuvaavat kolme perussuuretta ovat:

Lämpötila, tuuli ja kosteus.

Lämpötila, tiheys ja pölypitoisuus.

Paine, tiheys ja kosteus.

Tiheys, lämpötila ja paine.

13. Lämpö siirtyy maasta ilmakehään pääasiassa seuraavasti:

Maanpinnan pitkäaaltoinen lämpösäteily lämmittää ilman.

Lämpö siirtyy ilmaan johtumalla alimpaan millimetrien ilmakerrokseen.

Lämpöä ei siirry maasta ilmaan missään tilanteessa, vaan ilma lämmittää aina maata.

Haihdunta siirtää havaittavaa lämpöä maasta ilmaan.

14. Konvektio tarkoittaa seuraavaa:

Lämmön siirtymistä ilmapyörteiden avulla pystysuunnassa.

Lämmön siirtymista ilmakehässä johtumalla.

Lämmön siirtymistä ilmakehässä vaaka, eli horisontaalisuunnassa.

Lämmön siirtymistä säteilemällä ilmakehässä.

15. METAR-sanomassa sana ‘CAVOK’ tarkoittaa:

Ilmassa ei ole savua tai auerta.

Taivaalla ei ole lainkaan pilviä.

Automaatin tekemää säämittausta ja -sanomaa.

Näkyvyys yli 10 km, ei operatiivisesti merkittäviä pilviä eikä merkittäviä sääilmiöitä.

16. Veden tiivistyminen tarkoittaa:

Vesihöyry kondensoituu nestemäiseksi.

Vesihöyry muuttuu suoraan kiinteään olomuotoon, eli jääksi.

Ilmakehän nestemäinen vesi muuttuu jääksi.

Ilmakehän vesi haihtuu ja muuttuu kaasumaiseksi.

17. Merituuli-lmiön syntyä edesauttaa merkittävimmin seuraava asia:

Auringon lämmityksestä syntyvä suuri lämpötilaero mantereen ja meren välille.

Voimakas perustuuli mereltä mantereelle päin.

Kuuluminen korkeapaineen alueeseen.

Runsas pilvisyys ja sade maalla.

18. Painegradienttivoimaa kuvaa:

Painegradienttivoima vaikuttaa isohypsien suunnassa.

Painegradienttivoima on ilmakehässä nolla pystysuunnassa.

Painegradienttivoima vaikuttaa kohtisuoraan isobaareihin nähden.

Painegradientti voima kasvaa, kun isobaarit ovat kauempana toisistaan.

19. Tuuliväänne, jossa tuulen nopeus kasvaa ylöspäin ja suunta on vakio, vaikuttaa laskuun seuraavasti:

loppulähestymisen aikana ilmanopeus pyrkii laskemaan aiheuttaen sakkausvaaran.

Tuuliväänteellä ei ole vaikutusta.

Loppulähestymisessä liukukulma pyrkii loivenemaan.

Loppulähestymisessä koneen ilmanopeus pyrkii kasvamaan.

20. Pääilmamassat ovat:

Mantereinen, merellinen ja arktinen ilmamassa.

Arktinen, polaarinen, keskileveysasteiden ja trooppinen ilmamassa.

Trooppinen ja polaarinen ilmamassa.

Arktinen ja polaarinen ilmamassa.

Teoriakurssi 2024 – Sääoppi

Koe

Lahjakorttitilaus

Aloita maksamalla Cumuluksen tillille FI7710145000175555 haluamasi lahjakortin hinta. Liitä kuvakaappaus kuitista tänne